© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Kangasraunikki

Gypsophila fastigiata

  • Heimo: Kohokkikasvit – Caryophyllaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Mätästävä.
  • Korkeus: 10–30 cm. Varsi rento–koheneva, kukinnon haarat nystykarvaisia.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen, n. 0,5–1 cm leveä; terälehtiä 5, ehyitä. Lisäteriö puuttuu. Verhiö kellomainen, 5-liuskainen, valkojuovainen, nystykarvainen, ulkoverhiötön. Heteitä tav. 10. Emiö 2-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto tiheähkö, runsaskukkainen viuhko. Kukinnon tukilehdet kalvomaiset.
  • Lehdet: Vastakkain, ruodittomia. Lapa tasasoukka, ehytlaitainen, 1-suoninen, kalju, sinivihreä.
  • Hedelmä: 4-liuskaisesti aukeava, verhiön pituinen kota.
  • Kasvupaikka: Harjunrinteet, törmät, hiekkakankaat, polunvarret, kalkkikalliot.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.
  • Uhanalaisuus: Erittäin uhanalainen, rauhoitettu koko Suomessa.

Kangasraunikki on Keski- ja Itä-Euroopan mantereisten harjumetsien, hiekkamaiden ja kalkkikallioiden kasvi. Suomessa se kasvaa muutamin paikoin jääkauden jälkeisen lämpökauden jäänteenä. Laji vahvin, joskin hyvin erillinen keskittymä on Koillismaalla, Kuusamon ja Sallan kuruissa ja uomissa. Lähes kaikki nämä pohjoiset kasvustot ovat emäksisillä, runsaskalkkisilla dolomiittikallioiden pengermillä ja sorarinteillä Oulangan kansallispuistossa. Etelä-Suomen kasvupaikat sijaitsevat Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalan pohjoislaidalla. Kaikki ne ovat puuttomia, paahteisia hiekkatörmiä tai valoisia, harvapuustoisia mäntykankaita. Kangasraunikki menestyy ainoastaan paikoilla, joissa yhtenäistä kasvipeitettä ei muodostu – kasvustot hiipuvat yleensä varvikon umpeutuessa. Jo sammal- ja jäkäläpeitteen vahvistuminen on usein raunikille kohtalokasta ja se joutuu hakeutumaan avoimille, kilpailuttomille kasvupaikoille. Kangasraunikki kyllä leviää hyvin uusille hietikkolaikuille, sillä kuivuneet kukintovarret jäävät talventörröttäjiksi ja siemenet levinnevät sekä hankea pitkin, että keväisten sulamisvesien mukana. Pienestä kuivuudesta kangasraunikki ei hätkähdä, sillä vankka paalujuuri voi tunkeutua hiekassa lähes metrin syvyyteen.

Huonona kilpailijana kangasraunikki hyötyy usein ihmistoiminnasta, kuten kuloista, teiden raivauksesta ja maan möyrimisestä, jopa armeijan harjoitusalueista. Toisaalta metsänistutukset ja metsämaiden lannoittaminen, soranotto ja tienvarsien siistiminen ovat vähentäneet lajin elinmahdollisuuksia.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page