© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Karvamansikka

Fragaria viridis

  • Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Rönsyllinen.
  • Korkeus: 5–20 cm, rönsyt 1–2 m pitkiä (joskus puuttuvat). Varren karvat sivulle–alaviistoon siirottavia.
  • Kukka: Kasvi joskus 2-kotinen (hede- ja emikukat eri yksilöissä). Teriö säteittäinen, vihertävän–kellertävänvalkoinen, 15–22 mm leveä; terälehtiä 5, vastapuikeita, pyöreäkärkisiä, eivät toisiaan koskettavia, 8–10 mm pitkiä. Verhiö 5-liuskainen; ulkoverhiöllinen. Heteitä 20. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukkapohjus karvainen. Kukinto harsu viuhko.
  • Lehdet: Tyviruusukkeena, pitkäruotisia. Lapa sormilehdykkäinen, 3-lehdykkäinen. Lehdykät soikeita, otahampaisia, alta tiheään karvaisia. Lehden laidan kärkihammas muita pienempi.
  • Hedelmä: Punertava–punaruskea, kiinteähkö, himmeä, karvainen, vaikeasti kannastaan irtautuva marjamainen pohjushedelmä, pähkylät pinnalla marjan kärkiosassa; verholehdet hedelmävaiheessa marjan myötäiset.
  • Kasvupaikka: Kedot, kalliot, kuivat niittytöyräät, pientareet, metsänreunat. Kalkinsuosija.
  • Kukinta: Touko–kesäkuu.
  • Uhanalaisuus: Vaarantunut.

Karvamansikka kasvaa Suomessa vakiintuneena tulokkaana Ahvenanmaalla ja lounaisella rannikolla, jossa sen esiintymät keskittyvät Korppoon ja Nauvon ulkosaaristoon viikinkien vanhan kauppareitin, idäntien, varrelle.

Karvamansikka viihtyy yleisen ja tunnetumman sukulaisensa ahomansikan (F. vesca) tapaan kuivilla kedoilla ja pientareilla. Monet sen kasvupaikat ovat olleet pitkään asuttuja ja laidunnettuja, mutta nykyään karjaa ei enää viedä laidunkedoille, ja nämä perinnebiotoopit uhkaavat kasvaa umpeen. Katajan ja kanervakasvustojen leviäminen nakertavat monien muiden perinnekasvien tapaan karvamansikankin esiintymisalaa. Harvinaistuessaan karvamansikkaa uhkaa myös risteytyminen ahomansikan kanssa: jos ahomansikka on selvästi yleisempi, saa karvamansikka luotilleen todennäköisesti sen siitepölyä ja puhtaat karvamansikkakasvustot ovat vaarassa hävitä.

Ahomansikkaan verrattuna karvamansikan kukat ovat huomattavasti isommat ja jonkin verran kellertävät. Hedelmävaiheisen kasvin verholehdet painautuvat vasten kypsyvää, karvaista mansikkaa, joka ei irtoa kannastaan yhtä helposti kuin ahomansikalla. Karvamansikan mansikka on myös vaaleamman punertava ja makeampi, muttei muuten yhtä hyvän makuinen kuin ahomansikan marja. Kukkimattomien yksilöiden määrittäminen on hankalaa, samoin risteytymien. Risteymä ei tee hedelmää, mutta leviää kasvullisesti rönsyjen avulla ja saattaa esiintyä itsenäisenäkin. Mansikat muistuttavat jossain määrin myös hanhikkeja (Potentilla), mutta näillä on useimmiten enemmän lehdyköitä ja keltaiset kukat.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja
Puita ja pensaita samasta heimosta

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page