© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Katkeralinnunruoho

Polygala amarella

  • Heimo: Linnunruohokasvit – Polygalaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
  • Korkeus: 5–15 cm. 10–25 cm. Monivartinen. Varsi koheneva, haaraton–niukasti haarova, särmikäs, puutumaton, karvainen.
  • Kukka: Vastakohtainen, 3–4 mm pitkä. Teriö yleensä sininen, joskus ruusunpunainen tai valkoinen, tyveltä yhdislehtinen, putkimainen, 3-liuskainen; ylemmät liuskat pyöreäkärkisiä, alin venhomainen, kärjestä moniliuskainen. Verholehtiä 5, sisemmät 2 isoja, kotaa lyhyempiä, terälehtimäisiä, epäselvästi suonisia; ulommat 3 sinertäviä–vihreitä, lyhyitä, kapeita. Heteitä 8, kahtena ryhmänä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto lyhyt, tiheä, 10–25-kukkainen latvaterttu, esilehdet varisevat varhain.
  • Lehdet: Tyviruusukkeena ja varressa kierteisesti, lyhytruotisia–ruodittomia. Lapa soikea–pitkulainen, laita ehyt, karvainen. Kukinta-aikana tyvellä selvä lehtiruusuke
  • Hedelmä: Herttamainen, litteä, leveälti kalvoreunuksinen, 2-lokeroinen kota.
  • Kasvupaikka: Tuoreet ranta- ja lehtoniityt, lettosuot, kedot, pientareet. Kalkinsuosija.
  • Kukinta: Kesä–heinäkuu.
  • Uhanalaisuus: Vaarantunut.

Linnunruohot kuuluvat maamme alkuperäiskasvillisuuteen, mutta laidunnus on tuonut niille vielä lisää kasvutilaa. Aikaisemmin katkeralinnunruohokin kasvoi niityillä ja kedoilla Lounais-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Laji on tuskin ollut koskaan erityisen yleinen, mutta laiduntamisen loputtua se on selvästi taantunut ja hävinnytkin jo useimmilta kasvupaikoiltaan. Nykyisin se on yleisimmillään Ahvenanmaan kosteilla ja kalkkipitoisilla niityillä. Manner-Suomen tyypilliset kasvupaikat, niukkakalkkiset ja usein kuivat kedot ovat niin erilaisia, että Ahvenanmaan ja mantereen linnunruohojen on arveltu olevan eri alkuperää.

Suomenkielinen nimi linnunruoho viittaa kasvin lintua muistuttaviin kukkiin, mutta monissa kielissä suvun nimenä on maitokukka tai jotain vastaavaa. Myös tieteellinen nimi tarkoittaa suoraan käännettynä ‘paljon maitoa’. Antiikin kreikkalaiset kutsuivat tällä nimellä jotain varpumaista kasvia, jonka uskottiin lisäävän lehmien ja lampaiden maidontuotantoa, suositeltiinpa sitä samasta syystä imettäville äideillekin. Myöhemmin nimi ja maine siirtyi linnunruohoille, vaikka niillä tuskin moisia ominaisuuksia onkaan. Katkeralinnunruohoa karja tuskin suostuisi syömäänkään, sillä kasvi on nimensä mukaisesti katkeranmakuinen.

Katkeralinnunruohon erottaa lähsukulaisistaan lehtiruusukkeensa perusteella. Muilla meillä tavattavilla linnunruohoilla ei sitä kukkimisvaiheessa ole.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page