Hentomaite, L. tenuis Hentomaite, L. tenuis Hentomaite

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Keltamaite

Lotus corniculatus

  • Heimo: Hernekasvit – Fabaceae (Leguminosae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Pääjuurellinen.
  • Korkeus: 10–40 cm. Varsi yleensä koheneva, särmikäs, kalju–harvakarvainen.
  • Kukka: Teriö vastakohtainen, keltainen, punakuvioinen, 10–16 mm pitkä, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet ja alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho). Verhiö 5-liuskainen. Heteitä 10, erillisiä. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto lehtihankainen, pitkäperäinen, mykerömäinen, 2–6-kukkainen sarja.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodittomia. Lapa 2-parinen, päätölehdykällinen. Lehdykät ehytlaitaisia; alemman parin lehdykät korvakemaisia, puikeita–suikeita, ylemmät lehdykät vastapuikeita–soikeita, yleensä tylppiä. Korvakkeet surkastuneita.
  • Hedelmä: Suora, kapea, liereä, ruskea, avautuva, siirottava palko.
  • Kasvupaikka: Niityt, laitumet, nurmikot, tienvarret, harjumetsät, merenrannat, satamat.
  • Kukinta: Kesä–elokuu.

Suomessa tavattavista maitelajeista keltamaite on levittäytynyt pohjoisimmaksi. Menestyksen salaisuus lienee ainakin osittain lukuisissa, erilaisiin kasvuympäristöihin sopeutuneissa muodoissa. Monimuotoisesta keltamaitteesta voidaan erottaa lukuisia muunnoksia, jotka ovat viime jääkauden jäljiltä vasta alkaneet kehittyä omaan suuntaansa. Suhteellisen lyhyessä ajassa niiden välille on ehtinyt kehittyä vähäisiä eroja karvaisuudessa, lehdyköiden möyheydessä, kukkien muodossa ja koossa.

Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen merenrantaniityillä ja kedoilla kasvavat saaristokeltamaite (var. alandicus) ja kyyrykeltamaite (var. carnosus), Suomenlahden itä- ja pohjoisrannikolla puolestaan merikeltamaite (var. maritimus). Etelä-Suomen sisämaassa kasvaa valoisissa harjumetsissä oma rotunsa, harjukeltamaite (var. arenosus), Lounais-Suomen rannikolle ja sisämaahan on ammoin ihmisen mukana kotiutunut niittykeltamaite (var. corniculatus). Tulokkaina meillä on tavattu muitakin rotuja, kuten paikoin vakiintunut peltokeltamaite (var. sativus). Muutamille päiväperhoslajien toukille keltamaite on merkittävä ravintokasvi, niitä ovat ainakin kannussinisiipi ja hohtosinisiipi.

Hentomaite

Lotus tenuis

Lähinnä vilkkaasti liikennöidyissä satamissa ja varastopaikoilla saattaa tavata muitakin maitteita. Hentomaite muistuttaa suuresti keltamaitetta. Selvin lajien välinen ero lienee lehdyköissä, jotka hentomaitteella ovat suikeita ja suippokärkisiä. Isomaite (L. pedunculatus) on onttovartinen, runsaskukkainen ja sen verhiön liuskat kaartuvat nupussa ulospäin.

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page