© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Kevättähtimö

Stellaria holostea

  • Heimo: Kohokkikasvit – Caryophyllaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
  • Korkeus: 20–30 cm. Varsi koheneva–pysty, 4-särmäinen, kalju, sileä.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen, 1,5–2,5 cm leveä; terälehtiä 5, puoliväliin 2-liuskaisia, 12–15 mm pitkiä, 1,5–2 kertaa verholehtien pituisia. Verholehtiä 5, kaljuja–harvakarvaisia, kapealti kalvolaitaisia. Heteitä 10. Emiö yhdislehtinen, 3-vartaloinen, 3-luottinen. Kukinto 2-haarainen viuhko; tukilehdet vihreitä, kalvolaidattomia.
  • Lehdet: Vastakkain, ruodittomia, siirottavia, 3–8 paria. Lapa kapeanpuikea, ehytlaitainen, jäykkä, laidat ja keskisuoni karheat.
  • Hedelmä: Munanmuotoinen, kellanvihreä, 6-liuskaisesti avautuva, 6–8,5 mm pitkä kota.
  • Kasvupaikka: Lehdot, lehtomaiset metsät, metsänreunat, ja -aukot, lehtoniityt, pensaikot, puistot.
  • Kukinta: Touko–kesäkuu.

Kevättähtimö talvehtii maahan kaatuneiden versojen varassa. Niiden ulommat solukot kuolevat, ja talven jäljiltä tummuneissa versoissa on vaikea uskoa olevan mitään elämää. Silmut alkavat kuitenkin versoa huhtikuun lopulla ja kasvi jatkaa kevään valkoista kukintaa samoihin aikoihin kun valkovuokot alkavat hiipua. Siemeniäkin muodostuu hyvin, mutta pienten siementaimien elämän alku on riskialtista. Kevättähtimö lisääntyykin parhaiten nopeakasvuisen, haarovan juurakkonsa avulla ja muodostaa usein näyttäviä, tiheitä laikkukasvustoja.

Parhaiten kevättähtimö viihtyy puolivarjossa aukkopaikoissa, metsänreunoissa ja lehtoniityillä, mutta voimakkaan kasvullisen lisääntymisen ansiosta pärjää, vaikka puusto kaadettaisiin kokonaan ja alue pensoittuisi. Alkujaan kevättähtimö on Suomen etelärannikon mereisten seutujen lehtokasvi. Hajanaisia, luontaisiksi katsottuja esiintymiä on vielä Hämeenlinnan pohjoispuolella asti. Vieläkin pohjoisempana – Kainuun tienoilla saakka – kevättähtimön voi nähdä puistoissa tai pihapiireissä, mutta sinne se on siirretty etelästä tai jopa ulkomailta ihmisvoimin. Komeasti kukkivaa kasvia on siirrelty myös sen luontaisen levinneisyysalueen sisällä uusille paikoille ja se lienee laajentanut levinneisyyttään myös nurmikonsiemen epäpuhtautena. Kansankielessä kevättähtimö on joskus mainittu kiimaheinäksi – liekö kasvia käytetty entisaikaan lemmentaikoihin vai viittaako se lajin keväiseen kukinta-aikaan, jolloin suomalaisillakin usein hormonit hyrräävät?

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page