Pikkuvuohenjuuri Isovuohenjuuri Suvivuohenjuuri

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Kevätvuohenjuuri

Doronicum orientale

  • Heimo: Mykerökukkaiset – Compositae, alaheimo Asterikasvit – Asteroideae (aiemmin Asterikasvit – Asteraceae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
  • Korkeus: 30–60 cm. Varsi lähes kalju. Maarönsyllinen.
  • Kukka: Kukat muodostavat 3–9 cm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröjä. Mykerön kukat keltaisia, laitakukat kielimäisiä, kehräkukat torvimaisia, pieniä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehtosuomuja 1 rivi. Mykeröt yksittäin varren päässä.
  • Lehdet: Kierteisesti, tyvilehdet pitkäruotisia, varsilehtiä 3–4, lyhytruotisia–ruodittomia. Lapa puikea, herttatyvinen, tyvilovi matala, laita epäsäännöllisen hampainen.
  • Hedelmä: Hieman uurteinen pähkylä, jonka päässä hapsihaivenia.
  • Kasvupaikka: Koristekasvi, joskus viljelyjäänne.
  • Kukinta: Toukokuu.

Vuohenjuuret ovat kotoisin Aasian ja Euroopan vuoristoseuduilta, missä niitä on perinteisesti käytetty lääkkeeksi. Koristekukiksi suku keksittiin vasta viime vuosisadalla, mutta sen lajit ovat verrattain lyhyessä ajassa löytäneet tiensä suomalaispuutarhureiden sydämiin ja kukkapenkkeihin. Kevätvuohenjuuri on aikainen kukkija ja sen häikäisevän keltaiset mykeröt ovat talven jäljiltä paljaassa luonnossa erityisen huomiota herättäviä. Keväitten aikaistumisen myötä kasvi tuntuu kukkivan Suomessakin yhä lähempänä toukokuun alkua. Monet kevätkukkijat kuihtuvat pois jo alkukesästä, mutta kevätvuohenjuuren lehdet pysyvät vihreinä syksyyn saakka.

Kevätvuohenjuuren aikaista kukintaa hyödyntävät monet mettä ravintonaan käyttävät hyönteiset, joilla ei ole heräävässä luonnossa turhan paljon valinnanvaraa. Kukissa käy esimerkiksi perhosia, kärpäsiä ja kovakuoriaisia. Kevätvuohenjuuren mieluisin kasvupaikka on multainen maa puolivarjossa. Sopivassa kukkapenkissä se leviää hiljalleen juurirönsyjen avulla, jopa puutarhan ulkopuolelle luontoon. Moni erehtyy luulemaan kevätvuohenjuurta keltaiseksi päivänkakkaraksi eli keltasuvikakkaraksi (Glebionis segetum) eikä syyttä, sillä mykeröt ovat kutakuinkin samanlaisia.

Pikkuvuohenjuuri

Doronicum columnae

Kevätvuohenjuuri muistuttaa suuresti äkkiseltään myös muita suvun lajeja, eniten varmaan pikkuvuohenjuurta, jolta kuitenkin puuttuvat kevätvuohenjuurelle tyypilliset maarönsyt. Se myös kukkii hieman myöhemmin. Pikkuvuohenjuuren lehdet ovat säännöllisen harvahampaiset, kevätvuohenjuurella epäsäännöllisen hammaslaitaiset. Muita meillä (ainakin puutarhaliikkeissä) mahdollisesti tavattavia vuohenjuurilajeja ovat isovuohenjuuri (D. plantagineum) ja suvivuohenjuuri (D. pardalianches).

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page