© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Kiiltoängelmä

Thalictrum lucidum

  • Nimi myös: Kaitaängelmä
  • Heimo: Leinikkikasvit – Ranunculaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko lyhyt, rönsytön. Mätästävä.
  • Korkeus: 50–140 cm.
  • Kukka: Säteittäinen, vaaleankeltainen, n. 1 cm leveä. Terälehdet puuttuvat. Verholehtiä 4–5, vihertävänvalkoisia, varhain varisevia. Heteitä monta, palhot pystyjä, vaaleankeltaisia, 2–4 mm pitkiä, ponnet selvästi lyhyempiä. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukinto pystyhaarainen, melko harsu, lehdekäs kerrannaishuiskilo.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Varsilehtiä 7–10. Lapa puikea, leveyttään pitempi, 2–4 kertaa parilehdykkäinen. Lehdykät korvakkeettomia. Pikkulehdykät soikeita–pitkänpyöreitä (alimmat lehdet) tai tasasoukkia (ylemmät lehdet), yleensä ehyitä, joskus kärjestä 2–3-hampaisia, yläpinta kiiltävä, tummanvihreä, alapinta vaaleanvihreä ja suonia myöten hienokarvainen.
  • Hedelmä: 8–10-harjuinen, hyvin lyhytotainen, perätön pähkylä.
  • Kasvupaikka: Metsäniityt, tien- ja radanvarret.
  • Kukinta: Kesä–heinäkuu.
  • Uhanalaisuus: Äärimmäisen uhanalainen.

Vuonna 1984 maamme itärajan tuntumasta löytyi kaksi vakiintunutta ängelmäesiintymää, jotka määriteltiin Suomessa aikaisemmin vain satunnaisesti Etelä- ja Pohjois-Savossa esiintyneeksi kiiltoängelmäksi. Ilomantsin Möhkön esiintymä on ilmeisesti tulokasalkuperää talvisodan ajalta, Tohmajärven Kantosyrjässä lajin sen sijaan tiedetään kasvaneen jo ennen viime sotia. Esiintymän alkuperästä ei ole varmuutta, mutta kyseessä voisi olla itärajan takaisiin esiintymiin liittyvä luontainen erillisesiintymä. Yleislevinneisyydeltään itä- ja eteläeurooppalaisen lajin yhtenäisen levinneisyysalueen raja kulkee meitä lähinnä Itämeren etelärantaa pitkin Pietarin kautta Ääniselle. Kasvin siemeniä olisi voinut kulkeutunut meille esimerkiksi muuttolintujen mukana. Kiiltoängelmä on lisäksi tavattu muutaman kerran satunnaisena teiden ja ratojen varsilta.

Kiiltoängelmän meikäläiset esiintymät pysyivät kasvitieteilijöiltämme pimennossa vuosikausia, joten Pohjois-Karjalassa saattaa edelleen olla löytämättömiä kasvupaikkoja. Etsijän kannattaa suunnata kosteille ja melko runsasravinteisille paikoille, esimerkiksi tulvaniityille. Kiiltoängelmä täytyy lisäksi oppia erottamaan muista sukunsa lajeistamme, mutta onneksi se on melko helppoa, sillä muiden ängelmien lehdykät eivät ole yhtä kapeita.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja
Puita ja pensaita samasta heimosta

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page