© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Kolmisädetyräkki

Euphorbia peplus

  • Heimo: Tyräkkikasvit – Euphorbiaceae
  • Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho.
  • Korkeus: 10–20 cm. Varsi usein tyvestä haarainen, kalju. Maitiaisnesteinen.
  • Kukka: Vihreä ”valekukka” muodostuu maljamaisen suojuksen keskellä sijaitsevasta kehättömästä emikukasta ja sitä ympäröivistä kehättömistä 1-heteisistä hedekukista. Suojuksen ulkoreunan mesiäislevyt puolikuun muotoisia, vaaleita, pitkäsarvisia. Kukinnon tukilehdet puikeita, varsilehtien kaltaisia. Emiö yhdislehtinen, 3-luottinen. Kukinto 3-haarainen kerrannaissarja, haarat kahteen kertaan 2-haaraiset.
  • Lehdet: Kierteisesti, lyhytruotisia. Lapa soikea–leveän vastapuikea, ehytlaitainen, tummanvihreä.
  • Hedelmä: 2 mm pitkä, 3-lokeroinen kota. Lokeroissa 2 kapeaa siipipalletta.
  • Kasvupaikka: Puutarhat, kukkapenkit, kasvimaat, maakasat, joutomaat, lastauspaikat.
  • Kukinta: Kesä–syyskuu.

Tyräkkien suuri suku on hyvin monimuotoinen: lajeja löytyy ruohoista piikkisiin pensaisiin, mehikasveihin ja korkeisiin puihin. Suurin osa suvun lajeista on kotoisin lämpimistä maista ja monet muistuttavat erehdyttävästi kaktuksia. Tyräkin ja kaktuksen erottaa kuitenkin välittömästi pistämällä kasvin lehteen tai varteen neulalla reiän: jos kasvista valuu valkoista maitiaisnestettä, se on tyräkki. Maitiaisneste on varsinainen myrkkycocktail, joka sisältää esimerkiksi tyräkkien mukaan nimettyjä myrkkyjä, euforbiinia ja euforbonia johdannaisineen. Mutta on maitiaisnesteellä terveysvaikutuskin. Katso viereinen infolokero.

Pienehkö ja hennohko kolmisädetyräkki ei juuri kaktuksia muistuta, mutta sen maitiaisnestettä on isompien sukulaistensa tavoin syytä varoa. Pahanmakuisuus ja myrkyllisyys saavat nälkäisetkin kasvinsyöjät jättämään kolmisädetyräkin rauhaan, mutta eivät suojaa sitä kasvien välisessä kilpailussa. Vaatelias laji viihtyy vain ravinteisilla ja kalkkipitoisilla paikoilla, joita luonnossamme hallitsevat yleensä kookkaammat monivuotiset lajit. Kolmisädetyräkki kasvaakin Suomessa käytännössä yksinomaan ihmisen muokkaamilla paikoilla, esimerkiksi siirtolapuutarhojen kukka- ja ravintokasvipenkeissä. Kitkijän soisi jättävän tämän suhteellisen harmittoman ja harvinaistuneen rikkaruohon kasvamaan rauhassa.

Kolmisädetyräkin kanssa samoilla paikoilla saattaa tavata hieman yleisemmän viisisädetyräkin (E. helioscopia), jonka kukinto on nimensä mukaisesti viisihaarainen ja lehtilapa kärjestä sahalaitainen.

Kolmisädetyräkillä aktiinisen keratoosin kimppuun

Aktiininen keratoosi (keratosis actinica, keratosis solaris) on okasolusyövän esiaste, jota esiintyy erityisesti UV-säteilylle altistuvilla ihoalueilla tyypillisesti vanhemmilla ihmisillä. Hoitovaihtoehtojen joukkoon lisättiin vuonna 2012 ingenolimebutaatti -geeli, jonka vaikuttava aine saadaan kolmisädetyräkin maitiaisnesteestä (ja jota nykyisin voidaan valmistaa synteettisesti). Kolmisädetyräkkiä ovat käyttäneet mm. Australian alkuasukkaat ihosyövän itsehoitoon.
“Australiassa kolmisädetyräkin maitiaisnesteen on todettu parantavan kutakuinkin kaikki aktiiniset keratoosit ja suurimman osan tyvisolusyövistäkin kolmena perättäisenä päivänä annetulla hoidolla.”
Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 8/2012.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page