© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Kullero

Trollius europaeus

  • Nimi myös: Niittykullero
  • Heimo: Leinikkikasvit – Ranunculaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho
  • Korkeus: 30–60 cm. Varsi haaraton, kalju.
  • Kukka: Kehä palleromainen, keltainen, 2–4 cm leveä. Terälehtiä 5–15, pieniä, kapeita, verholehtien sisällä. Verholehtiä n. 15, koveria, keltaisia, terälehtimäisiä. Heteitä monta. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukat yksittäin tai 2–3 kukan viuhkona.
  • Lehdet: Kierteisesti, tyvilehdet pitkäruotisia, varsilehdet lyhytruotisia–ruodittomia. Tyvilehtien lapa pyöreähkö, tav. syvään 5-liuskainen, liuskat edelleen 3-halkoisia ja hammaslaitaisia. Varsilehtien lapa pienempi ja kapeampiliuskainen.
  • Hedelmä: Tummanruskea, ryppyinen, köliselkäinen, teräväkärkinen tuppilo. Tuppiloita useita yhdessä.
  • Kasvupaikka: Lehdot, lehto- ja lettokorvet, lähteiköt, tulvapensaikot, niityt, tunturiniityt ja lumimaat. Myös koristekasvi ja viljelykarkulainen.
  • Kukinta: Touko–­heinäkuu.

Kullero on erityisesti Lapin niittyjen, lehtojen ja lettokorpien laji. Se on yleinen tunturiniityillä ja puronvarsilla, mutta levittäytynyt myös ihmisen luomille tuoreille niityille. Pohjoisesta leimastaan huolimatta kullero menestyy myös etelämpänä. Suurin osa Etelä-Suomen lehdoista on sille liian pimeitä, mutta paikoin Etelä-Hämeen ja -Savon rehevillä seuduilla se on jopa runsas.

Ensimmäiset kullerot kukkivat toukokuussa, mutta paljakalta kasveja löytää kukassa vielä elokuussakin. Kulleron kukka on rakenteeltaan melko alkeellinen: kehälehtiä on paljon ja ne ovat kierteisesti. Ne miltei sulkevat pallomaisen kukan, ja pölyttäjillä on vaikeuksia päästä mesilehtien (terälehtien) luo. Kullero houkuttelee monia kärpäsiä, kovakuoriaisia ja maamehiläisiä, mutta sen tärkein pölyttäjä lienee pieni kullerokärpänen. Nämä viipyvät kukassa jopa päiväkausia ja kukkaa vaihtaessaan hoitavat pölytyksen. Kärpänen on syystäkin perusteellinen: se munii emin sikiäimiin ja kuoriuduttuaan toukat käyttävät ravinnokseen kulleron kypsyvien tuppiloiden siemenaiheita. Ne eivät kuitenkaan tuhoa kaikkia siemeniä, joten sekä kasvi että hyönteinen hyötyvät.

Kullero on saanut kansan suussa monia nimiä, joista useimmat viittaavat palleromaiseen ja kullankeltaiseen kukkaan – kullerokin taitaa olla lyhentymä kultapallerosta tai vastaavasta. Vaikka kullero onkin pidetty ja kukkapenkin koristeeksikin kelpuutettu laji, osa lappalaisista ylenkatsoi sitä joutomaiden kasviksi ainakin vuonna 1982 järjestetyssä maakuntakukkien yleisöäänestyksessä. Lapin kasvien lippulaivaksi toivottiin arvokkaita marjoja tuottavaa lakkaa eli hillaa, mutta enemmistön päätöksellä kullerosta tuli Lapin maakuntakukka.

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja
Puita ja pensaita samasta heimosta

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page