© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Lännenpalsami

Impatiens capensis

  • Heimo: Palsamikasvit – Balsaminaceae
  • Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho.
  • Korkeus: 30–80 cm. Varsi yläosasta hieman haarova, turpeanivelinen, mehevä, hauras.
  • Kukka: Vastakohtainen, 3–4 cm pitkä. Terälehtiä 5, punertavan keltaisia, punapilkkuisia, 4 alinta kaksittain yhdiskasvuisia. Verholehtiä 3, joista alin pussimainen, terälehtien värinen, jyrkästi kapeneva, eteenpäin kiertynyt, noin 0,5–1 cm pitkä, kapea kannus. Heteitä 5, ponnet yhteenkasvaneet. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 5-luottinen. Kukinto tukilehden alle taipunut, 2–4-kukkainen terttu.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia. Lapa soikea–puikea, ohut, harvaan hammaslaitainen (5–12 hammasta puoliskossa).
  • Hedelmä: 5-lokeroinen, riippuva kota, joka repeää kypsänä saumoja pitkin lennättäen siemenet ilmaan. Siemenet korkosuonisia.
  • Kasvupaikka: Puronvarsilehdot, rehevät korvet, lähteiköt.
  • Kukinta: Heinä–syyskuu.
  • Haitallisuusluokitus: Haitallinen vieraslaji.

Eksoottisen näköisten palsamikasvien monimuotoisuuden keskus on Aasian vuoristoseuduilla ja myös Afrikassa on runsas lajisto. Euroopassa on vain yksi alkuperäinen heimon laji, meilläkin kasvava lehtopalsami (I. noli-tangere). Laji kasvaa myös Pohjois-Amerikassa, jossa sitä ei kuitenkaan ole yleensä erotettu omaksi lajikseen lännenpalsamista. Kovasti lehtopalsamia muistuttavan lännenpalsamin siemeniä kylvettiin vuonna 1949 puronvarteen Lohjan ja Karjalohjan rajalla, mistä laji alkoi tehokkaasti levitä Lohjanjärven rannoille. Lännenpalsami on kotiutunut hyvin, mutta ei ole kuitenkaan onneksemme levinnyt kovasti laajemmalle. Lohjan ja Karjalohjan lisäksi lännenpalsamia on havaittu Helsingin itäosista ja Raahesta.

Muiden meillä tavattavien palsamien tapaan yksivuotisena, keväällä itävänä ja syksyn pakkasiin menehtyvänä lännenpalsami on kokonaan vuotuisen siemensadon varassa. Sen kotahedelmä aukenee kypsänä herkästi kosketuksesta tyvestä kärkeen päin ja sinkauttaa siemenet jonkin matkan päähän emokasvista. Suvun tieteellinen nimi viittaa juuri tähän kodan kosketusherkkyyteen: impatiens tarkoittaa kärsimätöntä tai herkkää. Erottavia tekijöitä lännenpalsamin ja lehtopalsamin välillä ovat: lehtien hammaslaitaisuus (lehtopalsamilla hampaita 10-16, lännenpalsamilla 7-12; kukkien kannusten suunta on selkeämmin kukan suuntainen (lehtopalsamilla useammin alaviistoon); kukkien väri punaisempi ja pilkkuja enemmän ja niiden kontrastisuus selkeämpi.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page