© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Lehtohorsma

Epilobium montanum

  • Heimo: Horsmakasvit – Onagraceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Tyvellä paksusuomuisia, nuppumaisia talvehtimissilmuja.
  • Korkeus: 30–70 cm. Varsi haaraton–niukkahaarainen, kauttaaltaan kaarikarvainen, yläosasta myös nystykarvainen.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, tav. vaalean purppuranpunainen, 7–12 mm leveä; terälehtiä 4, lovikärkisiä. Verholehtiä 4, tyveltä sekä nysty- että kaarikarvaisia, kärjestä nystykarvaisia, usein ainakin osittain punertavia. Heteitä 8. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen, luotti 4-liuskainen; sikiäin kehälehtien alapuolella, nystykarvainen, särmistä lisäksi kaarikarvainen. Kukinto monihaarainen, harsu terttu.
  • Lehdet: Vastakkain (kukinnoissa kierteisesti), hyvin lyhytruotisia, tav. nivelväliä lyhyempiä. Lapa puikea, terävähampainen, suonista kaarikarvainen, ylemmät lehdet myös nystykarvaisia.
  • Hedelmä: Putkimainen, 4-lokeroinen, 5–9 cm pitkä kota. Siemenet lenninhaivenellisia, vaaleanystermäisiä, kaulattomia.
  • Kasvupaikka: Lehdot, metsänreunat, hakkuualat, ojat, puronvarret, tienvarret, puutarhat, joutomaat.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Suomen 18:n horsmalajin joukosta osa on ihan helposti tunnistettavia, esimerkiksi tuiki tavallinen maitohorsma. Suurin osa lajeista muistuttaa kuitenkin siinä määrin toisiaan, että niiden erottaminen on hankalaa. Hyvä lähtökohta määrittämiselle on vilkaisu kukan keskelle, jossa törröttää emin vartalo, kärjessään luotti. Lehto- ja mäkihorsmalla (E. collinum) luotti on neliliuskainen, muilla samannäköisillä lajeilla nuijamainen tai enintään lanttokärkinen. Luotti on neliliuskainen myös alun perin euraasialaisella karvahorsmalla (E. hirsutum) ja harvinaisella lounaissuomalaisella nukkahorsmalla (E. parviflorum), mutta nämä erottaa tiheän, siirottavan karvoituksensa perusteella.

Lehto- ja mäkihorsman parhaat ja varmimmat erot ovat myös karvoituksessa, jonka tarkastelemiseen tarvitaan luppi tai muu suurennusväline. Katse tulee tarkentaa kukan putkimaiseen sikiäimeen, joka on horsmakasveilla selkeästi esillä terä- ja verholehtien alapuolella: jos siinä on pelkästään kaarevia kaarikarvoja, kasvi on mäkihorsma; jos kaarikarvoja on vain särmissä ja niiden välipinnoilla on nuppikärkisiä nystykarvoja, kasvi on lehtohorsma. Lisäksi lehtohorsman lehdet ovat yleensä nivelvälejä lyhyempiä, mäkihorsmalla sen sijaan noin nivelvälien mittaisia. Horsmilla kuitenkin siementaimien ja silmuyksilöiden ulkonäkö vaihtelee jonkin verran. Talvehtimissilmuista kasvaneiden yksilöiden lehtiruodit ovat lyhyempiä kuin siemenestä itävien lehtohorsmien, jotka muistuttavat erityisen paljon mäkihorsmaa.

Lehtohorsma on sukunsa yleisimpiä lajeja Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjoisimmat vakinaiset esiintymät ovat Oulun tienoilla, satunnaisena tulokkaana laji on tavattu vieläkin pohjoisempaa. Nimensä mukaisesti se kasvaa lehdoissa, mutta myös lohkareikoissa ja puronvarsilla ollen yleinen myös tienvarsilla, joutomailla, pihoilla ja muilla ihmisen muokkaamilla paikoilla.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page