© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Lehtoleinikit

Ranunculus cassubicus -ryhmä

  • Nimi myös: Lehtoleinikkiryhmä
  • Heimo: Leinikkikasvit – Ranunculaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
  • Korkeus: 30–70 cm. Varsia 1–3, varsi pysty, 2–3 kertaan haarova, tukeva. Varren tyvellä lavattomia, suomumaisia lehtiä, lakastuvat myöhään.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, kullankeltainen, 2–3 cm leveä; terälehtiä 5, yleensä verholehtiä pidempiä, joskus osa vaillinaisesti kehittyneitä, keskenään erikokoisia, tai puuttuvia. Verholehtiä 5, osin karvaisia. Kukkapohjus 5–11 mm pitkä, tiheäkarvainen. Heteitä monta. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukinto harsu viuhko, kukkaperä sileä.
  • Lehdet: Kierteisesti, tyvilehtiä 1–2, pitkäruotisia, varsilehdet ruodittomia. Tyvilehtien lapa munuaismainen–pyöreä, yleensä alta karvainen, herttatyvinen, tav. liuskaton (joskus matalaan 3-liuskainen), nirha–sahalaitainen. Varsilehtien lapa tyveen asti liuskoittunut, liuskat suikeita, hammaslaitaisia, hampaat jokseenkin tasakokoisia.
  • Hedelmä: Karvainen, 2–3 mm pitkä pähkylä, kärjessä 1,3–2 mm pitkä ota. Pähkylöitä useita yhdessä.
  • Kasvupaikka: Lehdot ja vanhat puistot.
  • Kukinta: Toukokuu.

Lehtoleinikit puhkeavat kukkaan loppukeväästä. Kukissa vierailee pölyttäjiä, mutta siemenaiheiden kehitys tapahtuu niistä riippumatta ilman hedelmöitystä, ja syntyvät siementaimet ovat emokasvin klooneja. Jokainen emokasvissa tapahtuva mutaatio periytyy jälkeläisille sellaisenaan ja ulkomuotoon vaikuttaessaan muodostaa uuden, itsenäisen muotonsa, niin sanotun pikkulajin. Suomessa tavataan kymmenkunta tällaista suvuttomasti, apomiktisesti, lisääntyvää lehtoleinikin pikkulajia. Ne eroavat toisistaan melko vähän, lähinnä lehtien liuskaisuuden suhteen. Muita apomiktisia leinikkiryhmiä ovat kevätleinikit (R. auricomus -ryhmä), kevätlehtoleinikit (R. fallax -ryhmä) ja taigaleinikit (R. monophyllos -ryhmä).

Lehtoleinikin tieteellinen nimi tarkoittaa kassubialaista leinikkiä – Kassubia on slaavilaisten kašubien heimon kotiseutu nykyisen Puolan alueella. Kasvin levinneisyyden keskus ulottuu sieltä Baltiaan ja Pohjois-Venäjälle, toisaalta laji esiintyy Alpeilta pitkälle Itä-Eurooppaan. Meillä vaatelias ja lämmöstä pitävä lehtoleinikki esiintyy levinneisyytensä rajoilla rehevissä lehtipuumetsissä, metsäaukioilla ja vanhoissa puistoissa. Ihminen on muokannut lajin reheviä kasvupaikkoja, minkä vuoksi lehtoleinikki on vähentynyt entisestään.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja
Puita ja pensaita samasta heimosta

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page