© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Lehtopalsami

Impatiens noli-tangere

  • Heimo: Palsamikasvit – Balsaminaceae
  • Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho.
  • Korkeus: 30–70 cm. Varsi yläosasta hieman haarova, turpeanivelinen, mehevä, hauras.
  • Kukka: Vastakohtainen, 3–4 cm pitkä. Terälehtiä 5, keltaisia, heikosti punapilkkuisia, 4 alinta kaksittain yhdiskasvuisia. Verholehtiä 3, joista alin pussimainen, terälehtien värinen, vähitellen kapeneva kannus, joka yleensä taipunut alas- tai eteenpäin. Heteitä 5, ponnet yhteenkasvaneet. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 5-luottinen. Kukinto tukilehden alle taipunut, 2–4-kukkainen terttu. Umpipölytteiset kääpiökukat yleisiä.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia. Lapa soikea–puikea, ohut, harvaan hammaslaitainen (7–16 hammasta puoliskossa).
  • Hedelmä: 5-lokeroinen, riippuva kota, joka repeää kypsänä saumoja pitkin lennättäen siemenet ilmaan.
  • Kasvupaikka: Puronvarsilehdot, rehevät korvet, lähteiköt.
  • Kukinta: Heinä–syyskuu.
  • Uhanalaisuus: Rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.

Yksivuotinen lehtopalsami itää keväällä ja parisenttiset taimet isoine, sydämenmuotoisine sirkkalehtineen keräävät voimia kukintaan pitkälle kesään. Vasta heinäkuussa tai jopa myöhemmin loppukesällä kasvi saavuttaa täyden kokonsa ja loistonsa. Kukkiva lehtopalsami erottuu usein jo kaukaa, varsinkin koska esiintymät ovat monesti laajoja ja tuuheita. Lajin kukinta-aika on pitkä, juhannuksen tienoilta aina syyskuun lopulle. Vain kirjo- ja tarhakimalaisella on kyllin pitkä imukärsä kukan pölytykseen, mutta kimalaiset eivät aina helposti löydä melkein täysin lehtien alle piiloon jääviä tuoksuttomia kukkia lehdon hämärässä. Lehtopalsami turvaakin siementuotantonsa umpipölytteisillä kääpiökukilla. Sillä on syytäkin panostaa kukintaan, sillä yksivuotisena laji on täysin siementuotantonsa varassa.

Lehtopalsamin useimmat eurooppalaiset nimet viittaavat nuijamaisten kotahedelmien tunnettuun ominaisuuteen aueta räjähdysmäisesti vähäisimmästäkin kosketuksesta: viisi liuskaa kiertyvät äkkiä kokoon alhaalta ylöspäin ja sinkauttavat siemenet joka suuntaan emokasvin ympärille. Lehtopalsamin tieteellinen nimikin varoittaa tästä, suomennettuna se tarkoittaa jotakuinkin ”olen herkkä, älä kosketa”.

Suomessa erittäin harvinainen tulokas lännenpalsami (I. capensis) muistuttaa lehtopalsamia. Lännenpalsamin kukat ovat kuitenkin punakeltaiset ja niiden kannus on jyrkemmin kapeneva ja voimakkaammin eteenpäin taipunut. Lehtopalsami on Pohjois-Suomessa rauhoitettu, lännenpalsami puolestaan on luokiteltu (Maa- ja metsätalousministeriö) meillä haitalliseksi kuten jätti- ja rikkapalsamikin.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page