© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Hentolituruoho

Arabidopsis thaliana

  • Nimi aiemmin: Lituruoho
  • Heimo: Ristikukkaiskasvit – Brassicaceae (Cruciferae)
  • Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho.
  • Korkeus: (5–)10–30 cm. 1- tai monivartinen, varsi haaraton–niukkahaarainen, hento, ainakin alaosasta karvainen.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen, alle 0,5 cm leveä; terälehtiä neljä, 2–4 mm pitkiä. Verholehtiä 4, usein sinipunertavia, 2 ulointa kapeatyvisiä. Heteitä 6, joista 4 pitkää ja 2 lyhyttä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu.
  • Lehdet: Tyviruusukkeena ja varrella kierteisesti, ruusukelehdet ruodillisia, varsilehdet lähes ruodittomia. Lapa soikea–suikea, lähes ehytlaitainen–harvaan hampainen, pinnasta epätasainen, molemmin puolin tähtikarvainen.
  • Hedelmä: Monisiemeninen, kaareva, litteähkö, tav. 1–1,5 cm pitkä, siirottava litu, jonka kärjessä lyhyt ota. Lituperä n. 1/2 lidun pituudesta, vinosti ylöspäin osoittava. Lidun sisällä valeväliseinä.
  • Kasvupaikka: Kalliot, kedot, törmät, ratavallit, pientareet, tieluiskat, kiviaidat, luodot, joskus pellot, satamat ja ratapihat.
  • Kukinta: Touko–kesäkuu.

Hentolituruoho on yksivuotinen mutta itää tavallisesti jo syksyllä ja talvehtii lehtiruusukkeena. Jo huhtikuussa tai viimeistään toukokuussa ruusukkeen keskeltä kohoaa kukintoverso, jonka kärkeen puhkeavat ensimmäiset kukat ja pian ilmestyvät ensimmäiset lidutkin. Lituruohon valkoiset kukat ovat halkaisijaltaan vain pari millimetriä, eivätkä oikein riitä houkuttelemaan hyönteisiä. Itsepölytys turvaa kuitenkin hyvän siementuotannon. Ellei kuivuus koidu kasvin kohtaloksi, lituruoho voi kasvaa ja haaroa alkukesään saakka siemeniä kypsyttäessään.

Hentoituruoho kasvaa luonnonvaraisena Suomessa eteläpuoliskolla, harvinaisena vielä Perämeren pohjukan ympäristössä kuivilla niityillä, kedoilla, pientareilla, kiviaidoilla ja kallioilla. Samantapaisilla paikoilla, usein hentolituruohon seurassakin kasvavasta lähisukulaisestaan ruotsinlituruohosta (A. suecica) hentolituruohon erottaminen vaatii tarkkuutta: ruotsinlituruiohon kukat ovat hieman isommat, terälehdet tyveltä kellertävät ja kasvulehdet ainakin tyviosasta pariliuskaiset tai isohampaiset.

Kasvikunnan banaanikärpänen

Hentoituruoho on kasvikunnan vastine banaanikärpäselle: molempia kasvatetaan laboratorioissa ympäri maailmaa ja käytetään geneettisiin tutkimuksiin. Helppohoitoinen, nopeakasvuinen, pienikokoinen ja runsaasti sikiävä hentolituruoho on ihanteellinen malliorganismi monien kasvikunnan perusilmiöiden selvittelemiseen. Perimäaineskin on yksinkertainen: hentolituruoholla vain viisi paria kromosomeja (esimerkiksi ihmisellä niitä on 23). Mitättömällä rikkaruoholla voidaan tutkia maataloutta ja laajemminkin talouselämää hyödyttäviä ilmiöitä. Kasvun, kukkimisen tai siementen tuotannon geneettiset perusmekanismit ovat niin samanlaisia kautta kasvikunnan, että hentolituruoholla tehtyä tutkimusta voidaan soveltaa myös hyötykasveihin.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page