Kuvat: ©Jouko Lehmuskallio
Lumme
Nymphaea alba
- Alalajit: Isolumme (ssp. alba), Pohjanlumme (ssp. candida)
- Heimo: Lummekasvit – Nymphaeaceae
- Korkeus: Noin 0,5–2 m.
- Kukka: Säteittäinen, 5–20 cm leveä. Valkoisia (harvoin punaisia) terälehtiä noin 20. Verholehtiä 4. Heteitä monta. Emiö monilehtinen, yhdislehtinen.
- Lehdet: Pitkäruotisten, soikean-pyöreiden kelluslehtien lapa 10–30 cm, päältä kiiltävä, tummanvihreä, alta punertava. Uposlehdet lyhytruotisia, sileitä.
- Hedelmä: Mehevä, kotamainen marja.
- Kasvupaikka: Lampien, järvien ja hitaasti virtaavien jokien pehmeät pohjat, suojaiset merenlahdet.
- Kukinta: Kesä–elokuu.
Monivuotiset lumpeet ovat myrkyllisiä vesikasveja. Ne muodostavat kasvikunnassa melko alkeellisen ryhmän. Alkeellisia piirteitä ovat mm. kukkalehtien kierteinen asento ja suuri lukumäärä. Toisaalta kelluslehdet edustavat pitkälle menevää erikoistumista.
Lumpeen kukka kelluu veden päällä, mutta kukinnan päätyttyä kukkaperä vetäytyy kierteelle vetäen kukan upoksiin. Hedelmä kehittyy vedessä. Kun siemenet ovat kypsiä, ne vapautuvat ja kohoavat pinnalle. Ilmapitoisen siemenvaipan kannattelemina siemenet kulkeutuvat virtausten mukana uusille kasvupaikoille ja vaipuvat aikaanaan pohjaliejuun itämään.
Suomessa on kaksi lummelajia; (valko)lumme (N. alba) ja pienikokoisempi suomenlumme (N. tetragona). Valkolumme jaetaan vielä kahteen alalajiin; lumme (ssp. alba) ja pohjanlumme (ssp. candida). Isolumpeen kukka on puolipallomainen ja kooltaan suurempi kuin maljamainen pohjanlumpeen kukka. Pohjanlumpeen kukkapohjus on selvästi nelikulmainen. Lumpeen punakukkaiset muodot ovat rauhoitettuja muualla paitsi Ahvenanmaalla.
