© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Marjasavikka

Blitum virgatum

  • Nimi myös: Mansikkapinaatti
  • Lat. synonyymi: Chenopodium foliosum
  • Heimo: Revonhäntäkasvit – Amaranthaceae
    (tai lähteestä riippuen Chenopodiaceae – Savikkakasvit)
  • Kasvumuoto: Yksivuotinen ruoho.
  • Korkeus: 10–50 cm. Varsi pysty, koheneva, kalju, yleensä haaroittunut ja punajuovainen.
  • Kukka: Kukat huomaamattomia, kaksineuvoisia, säteittäisiä, n. 2 mm leveitä. Kehälehtiä 3–5, vihreitä, jauhoisia (rakkokarvaisia). Heteitä 1. Emiö yhdistyvinen, 2-luottinen. Kukat perättömiä, lehtihangoissa sykeröinä muodostaen katkonaisen lehdekkään tähkämäisen kukinnon.
  • Lehdet: Kierteisesti, alimmat pitkä- ylimmät lyhytruotisia, vaalean vihreitä, lapa 3–8 cm, alhaalla kolmiomainen, keihästyvinen, isohampainen, ylhäällä kapean vinoneliömäinen, ehytlaitainen.
  • Hedelmä: Punainen (verholehdet muuttuvat kypsyessä meheviksi ja punaisiksi), mansikkaa muistuttava rypäs. Siemen noin 1 mm.
  • Kasvupaikka: Viljelykasvi, satunnainen karkulainen puutarhojen läheisyydessä ja joutomailla.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Savikat on lajintunnistuksen kannalta hankala ryhmä. Monet savikat ovat hyvin muuntelevia. Savikat sekoitetaan helposti maltsoihin (Atriplex spp.), joista ne ovat kuitenkin erotettavissa kaksineuvoisuutensa (maltsat ovat yksineuvoisia) ja maltsoille tyypillisten hedelmän suojuslehtien puuttumisen perusteella. Lisäksi maltsoilla varsilehdet ovat tavallisesti vastakkain, savikoilla kierteisesti.

Marjasavikka tunnetaan myös nimellä mansikkapinaatti ja tälle nimelle on aivan selkeä syy; hedelmäryppäät muistuttavat mansikkaa ja ovat syötäviä, maultaan makeahkoja ja melko mietoja. Kasvin lehtiä käytetään ruuan valmistuksessa pinaatin tapaan. Lehdet ovat parhaimmillaan ennen kukintaa.

Mykerösavikka

Blitum capitatum (myös Chenopodium capitatum)

Mykerösavikka muistuttaa kovasti marjasavikkaa varsinkin hedelmävaiheessa ja ehkä sen hedelmät muistuttavat vielä enemmän mansikkaa, koska esim. ruotsiksi se on smultronmålla eli mansikkasavikka. Mykerösavikan lehdet ovat harvempihampaisia kuin marjasavikalla ja varren yläosassa olevat “mansikat” ovat tukilehdettömiä. Sekä marja- että mykerösavikka ovat meillä melko harvinaisia hyötykasveja, jotka saattavat karata luontoomme puutarhojen lähistöille.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page