© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Merisuolake

Triglochin maritima

  • Heimo: Suolakekasvit – Juncaginaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen, usein mätästävä ruoho. Juurakko lyhyt, vankka, pysty–koheneva. Lyhytrönsyinen.
  • Korkeus: 30–70 cm. Varsi haaraton, n. 2 mm paksu, tyvi paksuuntunut, lehtijätteiden ympäröimä.
  • Kukka: Säteittäinen, 3–4 mm leveä. Kehälehtiä 6, kaikki verholehtimäisiä, tummia. Heteitä 6. Emejä 6, kaikki hedelmällisiä. Kukinto pitkä, tiheä terttu, kukkaperät lyhyitä, yläviistoja. Tuulipölytteinen.
  • Lehdet: Tyviruusukkeena, ruodittomia, pystyjä. Lapa tasasoukka, puoliliereä, 1–3 mm leveä, möyheä.
  • Hedelmä: Leveän munanmuotoinen, 2,5–6 mm pitkä, 6-lohkoinen lohkohedelmä.
  • Kasvupaikka: Merenrantaniityt, kivikot, usein vesirajassa, myös letot.
  • Kukinta: Kesä–heinäkuu.

Kansan suussa suolakkeilla tarkoitetaan usein ketojen ja niittyjen suolaheiniä (Rumex spp.), mutta kasvitieteilijät ovat varanneet nimen aivan toisenlaisille kasveille. Suolaheinien oksaalihapon maku on happamanraikas, mutta suolakkeiden lehdet maistuvat selvästi suolaiselle. Merisuolakkeen maku on ilmeisesti myös karjan mieleen, sillä se syödään ensimmäisenä merenrantaniityltä. Pohjanmeren rannikolla merisuolaketta on käytetty ihmisravinnoksikin pinaatin tavoin – sen hieman outo kloorimainen haju häviää keitettäessä. Merisuolaketta pääsee helposti maistamaan Itämeren rannikollakin, sillä se on merenrantojemme yleisimpiä kasveja keskivesirajan molemmin puolin. Sen tyypilliset kasvupaikat ovat usein jään liikkeelle alttiita: usein versojen jäännökset leikkautuvat maata myöten pois talven aikana, mutta juurakosta versoo uutta kasvua heti kevään tullen. Kaikilta ranta-alueilta merisuolaketta ei kuitenkaan tavata ja suolapitoisuuden pienentyessä laji harvinaistuu. Yleensä maaperässä täytyy olla muutama promille suolaa, jotta kasvi voisi siinä itää ja menestyä. Merisuolaketta on kuitenkin löytynyt myös sisämaasta – Kuusamosta hyvin ravinteisilta lettosoilta.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page