Metsämaitikka ja kangasmaitikka

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Metsämaitikka

Melampyrum sylvaticum

  • Heimo: Näivekasvit – Orobanchaceae
    (aiemmin Naamakukkaiskasvit – Scrophulariaceae)
  • Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho. Puoliloinen.
  • Korkeus: 10–30 cm. Varsi niukkahaarainen.
  • Kukka: Vastakohtainen. Teriö tumman voinkeltainen, yhdislehtinen, 2-huulinen, lyhyttorvinen, 7–9 mm pitkä. Ylähuuli huppumainen, sivuilta litteä; alahuuli alaviisto, matalaan 3-liuskainen. Verhiö yhdislehtinen, kellomainen, lyhytkarvainen, 4-liuskainen, liuskat n. 2,5 mm pitkiä, kapean kolmiomaisia, harottavia, suoria. Heteitä 4. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukat toispuolisesti pareittain tukilehtien hangoissa.
  • Lehdet: Vastakkain, lähes ruodittomia. Lapa kapeanpuikea–lähes tasasoukka, pitkäsuippuinen, miltei kalju.
  • Hedelmä: Tummanruskea, yleensä 2-siemeninen, verhiön pituinen kota. Siemenet muurahaislevitteisiä.
  • Kasvupaikka: Tuoreet kankaat, lehtomaiset metsät, tuoreet pensaikot, niityt, pientareet.
  • Kukinta: Kesä–elokuu.

Maitikan sukuun (Melampyrum) kuuluu 25–35 lajia, joista Suomessa voi tavata viittä. Yksivuotinen metsämaitikka on muurahaisten levittämä kasvi. Se on hieman paremman metsämaan laji kuin sitä muistuttava lähisukulainen, kangasmaitikka (M. pratense), mutta lajit voivat kasvaa yhdessäkin. Metsämaitikka on harvinainen pohjoisimmassa Suomessa, vaikka se muuten lajina on levinneisyydeltään kangasmaitikkaa pohjoisempi.

Metsämaitikan erottamiseksi kangasmaitikasta kannattaa katsoa kasvien kukkia. Yleissävyltään metsämaitikan kukat ovat tummemman keltaiset ja pienemmät. Metsämaitikan teriön alahuuli osoittaa alaspäin, kun kangasmaitikalla se on suora. Molemmat lajit ovat puoliloisia, eli täydentävät omaa yhteyttämistään rosvoamalla imujuurillaan ravintoa naapurikasveilta, metsämaitikka etenkin kuuselta ja mustikalta.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page