Kuvat: ©Jouko Lehmuskallio

Metsätähti

Trientalis europaea

  • Heimo: Esikkokasvit – Primulaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko ohut, suikertava, monijuurinen.
  • Korkeus: 5–20 cm. Varsi haaraton, kalju.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, ratasmainen, valkoinen tai joskus vaaleanpunertava, 11–19 mm leveä, yhdislehtinen, syvään (5–)7(–9)-liuskainen. Verhiön liuskat kapeita, teräväkärkisiä, usein punertavia. Heteitä 7. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukkia 1(–2) latvaruusukkeena lehtihangoissa.
  • Lehdet: Ruusukemaisena ryhmänä varren latvassa, lähes ruodittomia, selvästi erikokoisia. Lehtilapa suikea–vastapuikea, kalju, ohut. Varressa latvaruusukkeen alla voi olla muutama huomaamaton, pieni lehti vuorottaisesti.
  • Hedelmä: Pallomainen, siniharmaa, verkkokuvioinen, 7-liuskaisesti avautuva kota.
  • Kasvupaikka: Kuivat ja tuoreet metsät, lehdot, korvet, letot, metsäniityt, pientareet, tunturikankaat.
  • Kukinta: Touko–heinäkuu.

Metsätähti kasvaa Saaristomeren kalliokedoilta Lapin tunturipaljakoille ja on erityisen yleinen tuoreissa ja lehtomaisissa kangasmetsissä, vaikka onkin kuivahkojen kankaiden indikaattorilaji. Ani harvalla toisella meikäläisellä kasvilla on yhtä laaja levinneisyys. Laajasta levinneisyydestään huolimatta metsätähdet muuntelevat varsin vähän, vaikka joskus saattaa löytää kapeaterälehtisiä tai punertavakukkaisia yksilöitä.

Metsätähden suvullinen lisääntyminen on melko tehotonta. Ainoa kasvin kukista edes jossain määrin kiinnostunut hyönteinen on Melanostoma mellinum -kukkakärpänen, mutta metsätähden kukissa näkee harvoin pölyttäjiä. Siemeniä kehittyy vähän ja sulkeutuneessa kasvipeitteessä harva niistäkään itää. Laji leviää sitäkin tehokkaammin kasvullisesti maarönsyistä, joita kukin yksilö kehittää pari–kolme, parhaimmillaan toista metriä pitkiä. Rönsyjen avulla metsätähti valtaa hyvin tehokkaasti pioneerikasvien tapaan häiriintyneitä kasvupaikkoja, kuten hakkuuaukeita. Laji pystyy kuitenkin kasvamaan myös suhteellisen varjoisilla paikoilla: latvaruusukkeen lehdet eivät juuri peitä toisiaan, jolloin ne saavat kaiken irti vähästäkin valosta. Synkässä salossa loistavien valkoisten kukkien kauneus on innoittanut runoilijoita ja tarinoitsijoita. Jopa nykyaikaisen kasvitieteen isä Carl von Linné ylisti kukkien yksinkertaista kauneutta. Kansan suussakin kasvi on saanut toinen toistaan romanttisempia nimiä, esimerkiksi aamutähti, tähtikukka tai päivänkämmen.

Muita saman heimon lajeja
Lataa NatureGate-sovellus iPhonelle Lataa NatureGate-sovellus Androidille

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page