Parvitulppaani, T. tarda Parvitulppaani, T. tarda Kääpiötulppaani, T. turkestanica Kääpiötulppaani, T. turkestanica Tarhatulppaani, T. gesneriana Tarhatulppaani, T. gesneriana

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Metsätulppaani

Tulipa sylvestris

  • Heimo: Liljakasvit – Liliaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen sipulikasvi. Sipuli maansisäinen, pieni (n. 2 cm korkea), munanmuotoinen, uloin kerros ohut ja ruskea. Sipulit yksivuotisia – kukinnan jälkeen ’pääsipuli’ kuolee, mutta tekee sitä ennen useita tytärsipuleita.
  • Korkeus: 10–30 cm. Varsi haaraton, liereä.
  • Kukka: Kehä säteittäinen–leveän kellomainen, keltainen, 4–6 cm leveä. Kehälehtiä 6, suikeita, teräväkärkisiä, kahtena kiehkurana, sisemmät kapeampia. Heteitä 6, palhot karvaisia. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukka yksittäin varren latvassa, nuppuvaiheessa nuokkuva, kukkivana pysty.
  • Lehdet: Lehtiä 2–3, kierteisesti, ruodittomia. Lapa kapeansuikea, hieman kouruinen, ehytlaitainen, harmaanvihreä.
  • Hedelmä: Pallomainen, 3-lokeroinen, 15–30 mm korkea kota.
  • Kasvupaikka: Koristekasvi, joskus villiytyneenä puistoissa, puutarhoissa ja pihoilla.
  • Kukinta: Touko–kesäkuu.

Metsätulppaani edustakoon tässä aitoja luonnonvaraisia, ei niin kovasti jalostettuja tulppaaneja, joita meillä puutarhapiireissä suuresti arvostetaan ja jotka saattavat kotiutua ainakin joksikin aikaa puutarhojemme lähiympäristöön. Keski-Euroopassa metsätulppaani on ihan aito luonnonkasvi, meillä kukkimisen suhteen aika hankala puutarhakasvi ja harvinainen tulokas. Luonnonvaraisia tulppaanilajeja tunnetaan maailmanlaajuisesti yli 100 ja jalostettuja lajikkeita moninkertainen määrä.

Tulppaanit eivät ole kotoisin Hollannista, vaikka se tulppaaniviljelyksen ykkösvaltio onkin. Tulppaanien alkuperäinen kotiseutu on Vähä-Aasia, ja tulppaani-sanan alkuperä on persian kielen turbaania tarkoittava sana tuliband ja kyllähän tulppaanien kukat turbaania muodoltaan kovasti muistuttavat, kun eivät ole aivan aukinaisia. Muita Suomessa suosittuja tulppaaneja varsinaisten tarhatulppaanien (T. gesneriana) lisäksi ovat ainakin parvitulppaani (T. tarda, synonyymi T. urumiensis) ja kääpiötulppaani (T. turkestanica) ja tietysti erilaiset välimuodot.

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page