© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Metsävirna

Vicia sylvatica

  • Heimo: Hernekasvit – Fabaceae (Leguminosae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko pitkä, monihaarainen.
  • Korkeus: 60–180 cm. Varsi rento, monihaarainen, kiipeilevä, särmikäs, kalju.
  • Kukka: Teriö vastakohtainen, valkoinen ja siniviolettisuoninen, 12–18 mm pitkä, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet, alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho). Verhiö 5-liuskainen, liuskat lyhyet. Heteitä 10, palhot yhdistyvisiä. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto pitkäperäinen, 6–18 kukkainen terttu.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Lapa parilehdykkäinen, 6–12-parinen, kärhellinen. Lehdykät soikeita, ehytlaitaisia. Korvakkeet kapealiuskaiset.
  • Hedelmä: 25–30 mm pitkä, kalju, musta, 4–5-siemeninen palko.
  • Kasvupaikka: Tuoreet metsät, lehdot, metsänreunat, pensaikot, kivikot, tienpientareet.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Metsävirna on sukunsa kookkain laji ja saattaa parhaimmillaan tavoitella liki parin metrin korkeuksia. Rentovartisena se ei tähän kuitenkaan itse pysty, vaan tukeutuu muuhun kasvillisuuteen, usein puihin, sillä laji kasvaa useimmiten puolilehtojen tai lehtomaisten metsien laidoilla tai aukkopaikoissa. Valoisia kasvupaikkoja suosivana se on hyötynyt ainakin kohtuullisista hakkuista ja metsien raivauksesta. Metsävirna suosii alustaa, joka ei ole kovin hapan.

Varsinkin kukkimiseen metsävirna vaikuttaa tarvitsevan paljon valoa; tiheässä kuusikossa se jää useimmiten kukattomaksi, mutta saattaa säilyä kauankin odottaen päivänpaistetta. Sen valkoiset kukat erottuvat kauas metsänreunan puolivarjossakin. Ylin terälehti, purje, on pysty ja hyvin näkyvä mainos hyönteisille. Sen siniset juovat, niin sanotut mesiviitat, johtavat teriön nieluun ja osoittavat pölyttäjille mesilähteen suunnan. Metsävirna kelpuuttaa pölyttäjikseen vain raskaat kimalaiset ja mehiläiset. Alimpien terälehtien muodostama kouramainen venho kätkee sisäänsä heteet, emin ja meden. Ison hyönteisen painon alla se taipuu ja paljastaa tien kukan sisäosiin. Pienet otukset jäävät medettä, elleivät sitten osaa murtautua kukkaan puremalla reikää teriön torveen. Metsävirna on alueellisesti uhanalainen laji.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page