© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Mukulanätkelmä

Lathyrus tuberosus

  • Heimo: Hernekasvit – Fabaceae (Leguminosae)
  • Suku: Nätkelmät – Lathyrus
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juuristossa pähkinänkokoisia mukuloita.
  • Korkeus: 30–80 cm. Varsi rento, joskus kiipeilevä, särmikäs, siipipalteeton, kalju.
  • Kukka: Teriö vastakohtainen, ruusunpunainen, 12–20 mm pitkä, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet, alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho). Verhiö 5-liuskainen. Heteitä 10. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto pitkäperäinen, 2–7-kukkainen terttu, kukat voimakastuoksuiset.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Ruoti palteeton. Lapa parilehdykkäinen, 1-parinen, kärhellinen. Lehdykät soikeita–suikeita, tylppiä, ehytlaitaisia, sinivihertäviä. Korvakkeet kapeita.
  • Hedelmä: 20–40 mm pitkä, litteä, ruskea, 3–6-siemeninen palko.
  • Kasvupaikka: Rehevät metsät, pensaikot, tienpenkereet, ratapihat, joutomaat, puistot. Koristekasvi, joskus villiytynyt.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Mukulanätkelmä kasvaa luonnonvaraisena suuressa osassa Eurooppaa ja läntistä Aasiaa. Laji on vanha ravintokasvi, jota on viljelty jo 1600-luvulla. Mukulanätkelmä kasvattaa muutaman senti mittaisen juurimukulan, joka vanhan tiedon mukaan on sekä ravitseva että hyvänmakuinen, mutta myrkytystietokeskuksen kasviluettelossa muiden Lathyrus -suvun lajien tapaan ilmaistuna mukulanätkelmä (siis koko kasvi) on “myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita”. Sitaatti ei ilmeisesti koske mukuloita. Mukulat korjataan keväällä tai syksyllä ja syödään sellaisenaan, keitettynä tai paistettuna. Heikon satoisuutensa vuoksi lajia on viljelty pikemmin herkkuna kuin varsinaisena tärkkelyskasvina.

Meillä mukulanätkelmää kasvatetaan useimmiten kukkapenkissä, vaikkei se mikään perusperenna olekaan. Toisinaan sen siemeniä tai mukuloita kulkeutuu puutarhan ulkopuolellekin, jossa se kasvaa rentona maanmyötäisesti tai muun kasvillisuuden seassa kiipeillen. Laji herättää huomiota ennen muuta suurilla, punaisilla ja tuoksuvilla kukillaan, jotka houkuttelevat myös mehiläisiä. Muutamia muitakin samankaltaisia hernekasveja saattaa löytyä kukkapenkeistämme, mainittakoon niistä ruusunätkelmä (L. latifolius) ja tuoksunätkelmä (L. odoratus).

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page