Sareptansinappi Sareptansinappi Sareptansinappi

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Mustasinappi

Brassica nigra

  • Heimo: Ristikukkaiskasvit – Brassicaceae (Cruciferae)
  • Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho.
  • Korkeus: 40–80 cm. Varsi tyvestä–puolivälistä haarova, pystyhköhaarainen, sinertävä, alaosasta karvainen, ylempää kalju.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, keltainen, n. 1 cm leveä; terälehtiä 4, tummasuonisia, 7–9 mm pitkiä. Verholehtiä 4. Heteitä 6, joista 4 pitkää ja 2 lyhyttä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia. Tyvilehtien lapa pariliuskainen, päätöliuska iso, soikea. Varsilehtien lapa soikea–suikea, hammas–ehytlaitainen, kalju, sinivihreä.
  • Hedelmä: Monisiemeninen, pitkittäin aukeava, 4-särmäinen, 1–2 cm pitkä, varrenmyötäinen litu, jonka kärjessä 2–3 mm pitkä, siemenetön nokka. Lituperä 2–5 mm.
  • Kasvupaikka: Kaatopaikat, satamat, lastauspaikat, sinappitehtaat, joutomaat, joskus puutarhat.
  • Kukinta: Kesä–syyskuu.

Ristikukkaiskasvit ovat kovin toistensa näköisiä ja usein lisäksi muuntelevia. Heimon monilla kasveilla on kaiken kukkuraksi harhaanjohtava suomenkielinen nimi: mustasinappikaan ei ole sinappien (Sinapis) suvun jäsen, vaan lukeutuu kaalien sukuun. Toisaalta monia muihin sukuihin (ja jopa heimoihin) kuuluvia kasveja on nimetty kaaleiksi.

Mustasinappi on kotoisin todennäköisesti itäisen Välimeren maista tai läheisiltä alueilta, mutta nykyään se kasvaa miltei koko Euroopassa. Satunnaisesti sitä tapaa myös Suomessa satamissa ja muilla lastauspaikoilla, mutta lajin löytäminen vaatii yleensä vähän vaivannäköä ja onneakin. Maustekasviksi mustasinappia on viljelty jo vuosituhansia. Aluksi ruoanlaitossa käytettiin kasvin viinietikkaan säilöttyjä lehtiä. Vasta 1200-luvulla keksittiin käyttää sen siemeniä, jotka muserrettiin jauheeksi ja sekoitettiin sinapiksi. Sinappi saa arominsa sinappiöljyistä, joita erittyy kasvin erikoistuneisiin varastosoluihin, idioplasteihin. Mustasinappi on toinen teollisen sinapintuotannon pääraaka-aine ja siitä valmistetaan hyvin väkevää sinappia. Määrän perusteella mitattuna sinappi on maailman tärkein mauste.

Sareptansinappi

Brassica juncea

Sinappia valmistetaan mustasinapin tapaan kaalin sukuun kuuluvan sareptansinapin siemenistä. Myös lajin harrastusviljely salaatiksi on yleistynyt Suomessakin, ja sareptansinappia saattaa tavata yhä useammin myös peltojen ja kasvimaiden ulkopuolelta, vaikkapa joutomaalaikuilta ja kaatopaikoilta. Parhaiten sen erottaa mustasinapista hedelmäasteella: lajin lidut ovat siirottavia, selvästi suurempia ja liereitä eli poikkileikkaukseltaan pyöreitä.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page