Tarha-ajuruoho, T. vulgaris Tarha-ajuruoho, T. vulgaris Tarha-ajuruoho, T. vulgaris

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Nurmiajuruoho

Thymus pulegioides

  • Heimo: Huulikukkaiskasvit – Lamiaceae (Labiatae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen varpu.
  • Korkeus: 10–20 cm. Varsi koheneva, nivelistä juurehtiva, 4-särmäinen, vain särmiä myöten karvainen. Kaikki haarat kukkivia. Voimakastuoksuinen.
  • Kukka: Teriö vastakohtainen, punavioletti, n. 6 mm pitkä, yhdislehtinen, 2-huulinen, suoratorvinen, karvainen. Teriön ylähuuli lovipäinen, litteä; alahuuli 3-liuskainen, keskiliuska sivuliskoja isompi. Verhiö kapean kellomainen, 2-huulinen. Verhiön alahuuli 2-liuskainen, liuskat kapeita; ylähuuli 3-liuskainen, liuskat kapean kolmiomaisia. Heteitä 4, teriöstä ulkonevia, harittavia. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloita, 2-luottinen. Kukinto sykerömäinen, lehtihankaisten (vale)kiehkuroiden muodostama latvaryhmä, alimmat kiehkurat usein erillisiä.
  • Lehdet: Vastakkain, ruodillisia. Lapa puikea–soikean suikea, suippotyvinen, punertavapisteinen, ehytlaitainen.
  • Hedelmä: 4-osainen lohkohedelmä.
  • Kasvupaikka: Puistot, satamat, joutomaat, tienvarret. Myös koristekasvi.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Puutarhakaupassa myytävät, kangasajuruohon (T. serpyllum) nimellä kaupattavat taimet ovat nykyisin melkein aina nurmiajuruohoa. Lajeja ei ole aivan helppo erottaa. Nurmiajuruohon kasvutapa on korkeampi ja pystympi, vain varren särmät ovat karvaiset ja kaikki versot päättyvät kukintoon. Kangasajuruoho on yleensä selvästi matalampi, sen varret ovat ympäriinsä karvaiset ja sillä on runsaasti kukattomia, maanmyötäisiä versoja. Lajit saattavat joskus jopa risteytyä keskenään. Keskivertopuutarhurille asialla ei liene kovin suurta väliä, sillä nurmiajuruoho viihtyy harju- tai kivikkopuutarhan koristeena siinä missä meikäläinen sukulaisensakin. Nurmiajuruoho kasvaa monin paikoin jopa luonnossamme villiytyneenä tai viljelyjäänteenä. Osa esiintymistä lienee vanhempaa perua ja tullut maahamme nurmiheinänsiementen joukossa. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat esimerkiksi kuivat puistonurmikot ja tienvarsisoraikot, vaikka kasvi ei olekaan erityisen kärkäs levittäytymään asutuksen ja ihmistoiminnan piiriin. Se pitää kuitenkin auringosta ja kuohkeasta, kuivasta alustasta.

Alkuperäisellä kasvualueellaan Euroopan lauhkealla vyöhykkeellä nurmiajuruoho kasvaa monenlaisilla avoimilla paikoilla, niin kallioilla, soralla, hiekalla kuin kuohkealla multamaallakin. Laidunnuksesta ajuruohot hyötyvät, sillä karja pitää kasvuston sopivan matalana ja jopa lampaat jättävät suvun lajit syömättä.

Ajuruohoja on käytetty ihmistalouksissa hyvin monella tavalla, yskänlääkkeestä morsiamen houkutteluun ja paholaisten karkottamiseen. Suosio perustunee ajuruohojen miellyttävään aromaattiseen tuoksuun. Maineikkain suvun edustaja on mausteena käytettävä tarha-ajuruoho eli timjami.

Tarha-ajuruoho (timjami)

Thymus vulgaris

Timjami eli tarha-ajuruoho on meillä Suomessa koriste- ja maustekasvi, joka ei juurikaan leviä luontoomme. Timjami on muista ajuruohoistamme poiketen pystykasvuinen, jopa 20 cm korkea, nivelkohdista ei-juurtuva ja sen lehdet ovat alta hienosti huopakarvaiset. Timjamista on kehitetty monia lajikkeita, Suomessa viljeltävät lajikkeet ovat yleensä yksivuotisia.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page