© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Nurmihärkki

Cerastium fontanum

  • Heimo: Kohokkikasvit – Caryophyllaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen, harvoin 1- tai 2-vuotinen ruoho. Harvaan mätästävä. Joskus juurakollinen.
  • Korkeus: 5–35 cm. Varsi koheneva–pysty, tav. tiheäkarvainen, joskus myös nystykarvainen, tyvellä kukattomia vesoja.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen, n. 1 cm leveä; terälehtiä viisi, 4,5–8 mm pitkiä, noin verholehtien pituisia, matalaan 2-liuskaisia. Verholehtiä 5, suipohkoja, karvaisia, kalvolaitaisia. Heteitä tav. 10. Emiö yhdislehtinen, 5-vartaloinen, 5-luottinen. Kukinto 2-haarainen viuhko, (3–)10–30-kukkainen.
  • Lehdet: Vastakkain, ruodittomia. Lapa soikean pitkulainen–puikea, tylpähkö- tai teräväkärkinen, ehytlaitainen, siirottavasti karvainen, tav. harmaanvihreä.
  • Hedelmä: Lieriömäinen, yleensä suora, ruskea, 10-liuskaisesti aukeava, 8–15 mm pitkä kota.
  • Kasvupaikka: Niityt, kedot, kalliorinteet, joutomaat, tienvarret, puutarhat, pihat, nurmikot, viljelysmaat, rehevät metsät, metsänaukeat, pensaikot, lähteiköt, rannat.
  • Kukinta: Kesä–elokuu.
  • Uhanalaisuus: Kainuunnurmihärkki (ssp. vulgare var. kajanense) on erittäin uhanalainen.

Nurmihärkin runsas muuntelu on aiheuttanut kasvitieteilijöille paljon päävaivaa. Siitä on kuvattu useita ulkonäöltään, kasvutavaltaan ja paikaltaan poikkeavia alalajeja ja muotoja. Koko maassa yleisenä kasvava alalaji, piennarnurmihärkki (ssp. vulgare) on luultavasti tullut Suomeen jo kauan sitten jostain etelän suunnalta. Se on nykyisin lähes kosmopoliitti ihmisen seuralainen, jonka alkuperää ei enää pystytä selvittämään. Kulttuurimailla viihtyvän moni- ja pienikukkaisen nimialalajin lisäksi meillä kasvaa pohjoinen, eteläisimmillään Oulun tienoilla esiintyvä pohjannurmihärkki (ssp. fontanum), joka on niukka- ja suurikukkaisempi luonnonkasvi. Sen suomia kasvupaikkoja ovat jokivarsiniityt, pensaikot ja lähteiköt.

Nurmihärkistä tunnetaan myös äärimmäisen emäksisellä kasvualustalla, ns. serpentiinikalliolla syntynyt, erittäin uhanalainen muunnos, kainuunnurmihärkki (ssp. vulgare var. kajanense), joka on tavallista nurmihärkkiä pienempi ja vähäkarvaisempi. Sillä on Kainuussa kourallinen kasvupaikkoja, joissa kussakin se lienee syntynyt itsenäisesti paikallisesta nurmihärkkikannasta. Samaan muunnokseen kuuluvia kasveja tavataan vastaavilta paikoilta myös Norjassa ja Ruotsissa, muttei missään muualla maailmassa – muunnos on siis kotoperäinen Pohjolassa. Kasvin onnettomuudeksi myös teollisuus on hyvin kiinnostunut sen suosimasta kivilajista ja näin koko serpentiinialustan erikoislaatuinen kasviyhteisö on uhattu. Esiintymien vähäisyyden vuoksi kainuunnurmihärkin uhkana ovat monet muutkin ihmisen toimet loma-asutuksen laajenemisesta maaston kulumiseen.

Lähisukuisesta ketohärkistä (C. arvense) nurmihärkin erottaa teriön perusteella, joka ensin mainitulla on selvästi verhiötä isompi, jälkimmäisellä samanpituinen tai enintään hieman pidempi.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page