© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Nurmimailanen

Medicago lupulina

  • Heimo: Hernekasvit – Fabaceae (Leguminosae)
  • Kasvumuoto: 1- tai 2-vuotinen ruoho.
  • Korkeus: 10–60 cm. Varsi rento–koheneva, karvainen.
  • Kukka: Teriö vastakohtainen, keltainen, 2–3 mm pitkä, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet ja alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho), variseva. Verhiö 5-liuskainen. Heteitä 10. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto lehtihankainen, pitkäperäinen, palleromainen–pitkänomainen, tiheä terttu.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Lapa 3-lehdykkäinen, päätölehdykkä ruodillinen. Lehdykät vastapuikeita, lanttopäisiä, usein otakärkisiä, kärkiosasta nirhalaitaisia. Korvakkeet lyhyelti ruotiin yhteenkasvettuneita.
  • Hedelmä: 1,5–3 mm pitkä, munuaismainen, kiertynyt, verkkosuoninen, kalju–nystykarvainen, ruskeanmusta, 1-siemeninen, avautumaton palko.
  • Kasvupaikka: Nurmikot, tienvarret, ratapihat, satamat, joutomaat, rannat.
  • Kukinta: Kesä–syyskuu.

Nurmimailanen on luonnossamme uustulokas, vasta suhteellisen äskettäin meille kotiutunut laji. Se on asettunut laajalti, mutta hajanaisesti Etelä- ja Keski-Suomeen satamiin, nurmikoille, radanvarsille ja joutomaille. Rannikkokaupunkien esiintymät ovat suurelta osin perua purjelaiva-ajalta, jolloin nurmimailanen levisi vajaalastisiin aluksiin lastattavan painolastimaan seassa maahamme. Sotaväen ja näiden huoltojoukkojen mukana se on kulkeutunut moniin merkittäviin asutuskeskuksiimme ja liikenteen solmukohtiin. Heinänsiemenen epäpuhtautena laji on päätynyt nurmikoille, tuontiviljan seassa varastojen liepeille ja radanvarsille.

Äkkiseltään nurmimailanen muistuttaa apiloita, etenkin pikku- ja rentoapilaa (Trifolium dubium ja T. campestre). Molemmat ovat pieniä keltakukkaisia kasveja, joilla on lehdissään kolme lehdykkää, mutta erojakin löytyy: mailasten korvakkeet ovat vain lyhyelti lehtiruotiin yhdiskasvuisia, apiloilla puolestaan pitkälti. Mailasten kukkien teriö varisee siementen kypsyessä, apiloilla sen sijaan säilyy kuihtuneena. Mailasten palko on lisäksi käyrä tai kierteinen. apiloilla se on jotakuinkin suora. Muihin mailasiin verrattuna nurmimailasen palkohedelmä on piikitön, ja erittäin pieni. Suomessa nurmimailasesta esiintyy kolme muunnosta, jotka eroavat toisistaan nystykarvaisuuden perusteella.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page