© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Nurmitatar

Bistorta vivipara

  • Lat. synonyymi: Polygonum viviparum, Persicaria vivipara
  • Heimo: Tatarkasvit – Polygonaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen, lyhytjuurakkoinen ruoho.
  • Korkeus: 10–30 cm. Varsi pysty, haaraton, kalju.
  • Kukka: Säteittäinen, n. 3,5 mm pitkä. Valkoisessa–vaaleanpunaisessa kehässä yleensä 5 lähes tyveen asti erillistä, leveää, pyöreäkärkistä lehteä. Emiö 3-luottinen. Heteitä 8, ponnet sinipunaisia. Kukinto tähkä. Alempien kukkien tilalla sinipunaisia itusilmuja.
  • Lehdet: Päältä kaljuja, alta karvaisia ja harmaanvihreitä. Ruusukelehtiä vähän (1–3), pitkäruotisia. Lehtilapa suikea–soikea, pyöreätyvinen. Varsilehdet ruodittomia tai lyhytruotisia, kierteisesti. Lehtilapa kapeansoikea, suippotyvinen, reunoilta alaskiertynyt. Korvakkeet yhtyneet vartta ympäröiväksi n. 3,5 mm pitkäksi tupeksi, joka on kalvomainen, miltei kalju, osin vihreä, osin ruskea.
  • Hedelmä: Pähkylä, harvoin kehittyvä.
  • Kasvupaikka: Tuoreet niityt, pihamaat, peltoteiden varret.
  • Kukinta: Kesä–heinäkuu.

Nurmitatar on monimuotoinen kasvi. Se lisääntyy melkein poikkeuksetta kasvullisesti itusilmujen avulla. Itusilmut kasvavat tähkämäisen kukinnon alaosissa. Irrottuaan ne kasvattavat emoyksilön kanssa perimältään samanlaisen verson eli kloonin. Tällä tavoin on päässyt syntymään lukuisia ulkonäöltään ja perimältään poikkeavia pikkulajeja tai rotuja.

Kasvin tieteellinen lajiepiteetti vivipara tarkoittaa ‘eläviä poikasia synnyttävä’. Itusilmuissa on runsaasti ravintoa ja niin nuori taimi saa mahdollisimman hyvän alun. Vielä emokasvin tähkässä ollessaan itusilmut voivat kehittää valmiin lehden eli ‘valmiin kasvin’.

Nurmitatarta on huonoina aikoina käytetty hätäravintona. Sen juuret sisältävät hiilihydraatteja ja lehdissä on runsaasti C-vitamiinia. Kasvin juuri on kiemurainen ja Ruotsissa nimi onkin ‘ormrot’, suomennettuna käärmejuuri. Suomessa nurmitatar kasvaa vielä pohjoisen tunturipaljakoillakin. Laji toimii usean päiväperhoslajin toukkien tavintokasvina, ainakin räme-, kääpiö- ja tunturihopeatäplän sekä luhtakultasiiven toukille.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page