Haisusauramo, A. cotula Haisusauramo, A. cotula Haisusauramo, A. cotula

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Peltosauramo

Anthemis arvensis

  • Heimo: Asterikasvit – Asteraceae (Mykerökukkaiskasvit – Compositae), alaheimo Asteroideae
  • Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho.
  • Korkeus: 20–50 cm. Varsi tav. tyvestä haarova, lyhytkarvainen. Heikosti ryydintuoksuinen–lähes hajuton.
  • Kukka: Kukat muodostavat 2–4 cm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön laitakukat valkoisia, kielimäisiä, kärjestä 3-hampaisia; kehräkukat keltaisia, torvimaisia, pieniä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehto puolipallomainen, kehtosuomuja monta riviä, kapeita, tylppäpäisiä, kalvolaitaisia. Mykeröt yksittäin haarojen kärjissä.
  • Lehdet: Kierteisesti, lähes ruodittomia. Lapa 2 kertaa pariliuskainen, harmaanvihreä, pikkuliuskat kapeita, suikeita, otapäisiä.
  • Hedelmä: Liereä, 10-harjuinen, ruskea pähkylä.
  • Kasvupaikka: Pellonreunat, heinäpellot, tienvarret, joskus pihat, ratapihat, täyttömaat, joutomaat.
  • Kukinta: Kesä–syyskuu.
  • Uhanalaisuus: Silmälläpidettävä.

Sauramoiden suvusta Suomen lajistoon kuuluu enemmän tai vähemmän vakinaisina kolme lajia, peltosauramon lisäksi haisusauramo ja kaakonsauramo. Tutuin ja tunnistettavin sauramoistamme on kokonaan keltakukkainen keltasauramo (Cota tinctoria), mutta suomalaisesta nimestään huolimatta se kuuluu eri sukuun. Anthemis -sauramoiden mykeröissä keltaista kehrää ympäröivät valkoiset laitakukat. Sauramot ovat läheistä sukua päivänkakkaroille (Leucanthemum) ja saunioille (Tripleurospermum), joita peltosauramokin kovasti muistuttaa. Eroja löytyy: päivänkakkaran lehdet ovat liuskattomia, sauramon ja saunion liuskaisia, sauramon ja päivänkakkaran kukat ovat yksittäin varren päässä, saunion viuhkomaisina ryhminä. Kukkapohjissa ja pähkylöissä voi tarkka havaitsija huomata paljonkin erilaisia piirteitä.

Peltosauramo kasvaa vakinaisesti oikeastaan vain eteläisen Suomen rikkaruohona Hämeeseen saakka, pohjoisempana sitä on paikoitellen ja lähinnä satunnaisluonteisesti. Muokattu maa on meidän oloissamme elämän edellytys peltosauramolle. Sen voi löytää paitsi viljelymailta, myös maantienvarsilta tai jopa pihamaalta. Lajin siemensato on erittäin runsas, sillä se aloittaa kukintansa jo keskikesällä ja jatkaa usein pitkälle syksyyn. Runsashaarainen yksilö voi kypsyttää kymmeniä, jopa satoja mykeröjä. Monien muiden mykerökukkaisten tapaan peltosauramollakin on ryytimäinen tuoksu, tosin melko heikko.

Haisusauramo

Anthemis cotula

Peltosauramoa muistuttavia, mutta tätä voimakashajuisempia kasveja on pari muutakin. Kotkan Haapasaaren kylämiljöössä ja ainakin satunnaisesti muuallakin maassamme myllypihoilla, satama-alueilla ja vilkkaasti liikennöidyillä paikoilla kasvaa hyvin harvinainen haisusauramo. Harmahtavakarvaiseen peltosauramoon verrattuna haisusauramo on kellanvihreään vivahtava, pienempimykeröinen, lehdiltään kapeampiliuskainen ja – tietenkin – tympeänhajuinen. Saman oloinen kamomillasaunio (Matricaria recutita) on miellyttävän aromikkaan tuoksuinen ja sen lehtiliuskat ovat liereitä.

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page