© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio, Kari Pihlaviita. All rights reserved.

Pohjanhorsma

Epilobium hornemannii

  • Heimo: Horsmakasvit – Onagraceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Maarönsyt ohuita, n. 1 cm pitkiä, valkoisia, kärjessä turpeat talvehtimissilmut.
  • Korkeus: 10–35 cm. Varsi haaraton, tyveltä kalju, ylempää viiruttaisesti kaarikarvainen, lyhytnivelinen.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, vaaleahkon purppuranpunainen, 5–8 mm leveä; terälehtiä 4, lovikärkisiä. Verholehtiä 4. Heteitä 8. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen, luotti nuijamainen; sikiäin kehälehtien alapuolella, nystykarvainen, kaarikarvaton. Kukinto terttu.
  • Lehdet: Vastakkain (kukinnoissa kierteisesti), lyhytruotisia. Lapa puikea–soikea, harvaan pienihampainen, kalju, tummanvihreä–ruskehtavanvihreä.
  • Hedelmä: Putkimainen, 4-lokeroinen, 3–5 cm pitkä kota. Siemenet lenninhaivenellisia, vastapuikeita, pieninystermäisiä, kapeakaulaisia.
  • Kasvupaikka: Lähteiköt, puronvarret, ojat, valuvesipinnat, painanteet, tunturikoivulehdot, suurruohostot, tunturipaljakka.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Pohjanhorsma on Pohjois-Suomen kylmien lähteikköjen ja puronvarsien vakiolajistoa, pohjoisista horsmalajeistamme selvästi yleisin. Tunturissa se tinkii vaatimuksistaan ja kasvaa esimerkiksi lumenviipymien alla, kosteissa painanteissa ja louhikoissa. Luonnonkasvupaikoiltaan laji siirtyy hanakasti myös ihmisen seuraksi kosteille polunvarsille ja tienposkiinkin. Pohjanhorsma ei ole kovin vaativa alustansa ravinteisuuden suhteen, mikä takaa laajan kasvupaikkojen kirjon ja levinneisyyden. Lajin eteläisimmät esiintymät ovat Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa, mutta sen todellinen valtakunta alkaa vasta Kainuun pohjoisosista ja Perä-Pohjanmaalta.

Pohjanhorsma muistuttaa suuresti valkokukkaista ja jonkin verran kapealehtisempää valkohorsmaa (E. lactiflorum). Vielä todennäköisemmin sen sekoittaa lähisukulaiseensa hetehorsmaan (E. alsinifolium), jota se myös melkoisesti muistuttaa. Pohjanhorsma kukkii paria viikkoa aikaisemmin kuin hetehorsma ja yleensä myös selvästi runsaammin. Hetehorsma muodostaa usein melkein puhtaita kasvustoja hyllyville sammalmättäille, kun taas pohjanhorsma kasvaa harvakseltaan hetteikön ja tiiviimmän turpeen rajalla. Kasvutavassa on selvä ero: pohjanhorsman rönsyt ovat lyhyitä ja kasvustot tiheitä, hetehorsman rönsyt puolestaan pitkiä ja kasvustot vastaavasti harvanpuoleisia. Lisäksi hetehorsman jokseenkin ruodittomat lehdet ovat säännönmukaisemmin puikeat, paksummat ja tummemmanvihreät, kukat ovat vähän kookkaammat ja siemenistäkin löytyy eroja. Muista pohjoisessa Suomessa kasvavista horsmalajeista pohjanhorsman erottaa lehtien perusteella: pohjoisilla vuorolehtihorsmalla (E. davuricum) ja turjanhorsmalla (E. laestadii) sekä koko maassa yleisellä suohorsmalla (E. palustre) lehdet ovat kapeat ja jokseenkin ehytlaitaiset. Tavallisesti pienikokoisen ja nuokkuvalatvaisen tunturihorsman (E. anagallidifolium) lehdet ovat samantapaiset kuin pohjanhorsmalla, mutta sen erottaa lehtien verhoamista pintarönsyistään.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page