Peltopoimulehti, Aphanes arvensis Peltopoimulehti, Aphanes arvensis Peltopoimulehti, Aphanes arvensis

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Poimulehdet

Alchemilla spp.

  • Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko puutunut.
  • Korkeus: 10–50 cm. Varsi rento–koheneva, yleensä karvainen.
  • Kukka: Teriö puuttuu. Verhiö säteittäinen, vihertävä–keltainen–punertava, 2–4 mm leveä; verholehtiä 4; ulkoverhiöllinen. Heteitä 4. Emiö 1-lehtinen. Kukat pikku ryhminä laajassa, harsussa viuhkossa varren latvassa ja lehtihangoissa.
  • Lehdet: Tyviruusukkeena ja varrella kierteisesti, ruodillisia–ruodittomia, korvakkeellisia, varsilehdet pieniä. Lapa pyöreä–munuaismainen, matalaan 5–11-liuskainen, usein poimuinen, pienihampainen, kourasuoninen.
  • Hedelmä: Kukkapohjuksen sisään jäävä pieni pähkylä.
  • Kasvupaikka: Pihat, puistot, tienvarret, pientareet, joutomaat, hakamaat, niityt, kedot, kalliot, letot, lähteiköt, ojat, rannat, lehdot.
  • Kukinta: Touko–elokuu.
  • Uhanalaisuus: Sykeröpoimulehti (A. hirsuticaulis) luokitellaan vaarantuneeksi, pyöröpoimulehti (A. propinqua), tylppähammaspoimulehti (A. samuelssonii) sekä laskospoimulehti (A. plicata) silmälläpidettäviksi.
  • Haitallisuusluokitus: Jättipoimulehti (A. mollis) on sisällytetty ryhmään tarkkailtavat vieraslajit.

Poimulehti, jota luullaan usein yhdeksi lajiksi, jakautuu itse asiassa kymmeniin ns. pikkulajeihin. Poimulehden siemenet syntyvät apomiktisesti, ilman hedelmöitystä, mikä vuoksi pienetkin perinnölliset erot voivat säilyä jälkeläisissä. Kehitys on johtanut lukuisiin vähäisin, mutta pysyvin tuntomerkein toisistaan eroaviin linjoihin. Suvulleen kasvi on helppo tuntea, mutta pikkulajien erottaminen toisistaan vaatii paljon opettelua.

Poimulehtien tärkeimmät erot ovat lehtilavan muoto, laidan hampaiden lukumäärä, tiettyjen versonosien karvaisuus ja väri. Suomen 30 poimulehtilajista (pikkulajista) suurin osa on saapunut aikojen kuluessa karjanhoidon ja muun ihmistoiminnan kylkiäisinä, kuten yleisimmät ja laaja-alaisimmat lajimme, laidun- (A. monticola), piennar- (A. acutiloba) ja hakamaapoimulehti (A. subcrenata). Joukossa on myös kuusi melko tuoretta tulokasta, viime sotien aikaan levinnyttä lajia, jotka ovat jääneet pääasiassa vanhojen sotilasleiripaikkojen erikoisuuksiksi, kuten nyppy- (A. gibberulosa) ja puolikuupoimulehti (A. semilunaris). Muutamat lajit sentään kasvavat meillä selvästi ihmisestä riippumatta, kuten alkuperäisiin luonnonkasveihimme lukeutuvat lähteikkö- (A. glabra), munuais- (A. murbeckiana) ja keräpääpoimulehti (A. glomerulans).

Poimulehtien komeat, piparkakkumaiset lehdet ovat hyvin koristeelliset, ja niitä on alkanut näkyä myös koristeistutuksissa. Lehtien tyvipuolen suppiloon kertyy usein kimaltelevia vesipisaroita sateen jälkeen. Pisaroita voi muodostua ilman sadettakin: varsinkin kostealla tai sumuisella säällä haihtumista ei tapahdu, jolloin osa kasvin maasta imemästä vedestä pisaroi ulos lehtihampaiden pienten vesirakojen kautta. Keskiajalla alkemistit arvelivat, että neste saattaisi olla kaivattu quinta essentia, viides elementti, itse elämänvoima, joka parantaisi sairauksia, soisi ikuisen nuoruuden ja muuttaisi raudan kullaksi. Poimulehtien tieteellinen sukunimi Alchemilla muistuttaa yhä alkemisteista ja heidän haaveistaan ja turhista ponnisteluistaan.

Peltopoimulehti

Aphanes arvensis

Peltopoimulehti on Suomessa lastauspaikoilla ja satamissa harvinainen tulokaslaji. Monissa teoksissa sitä pidetään poimulehtien sukuun kuuluvana, mutta nykyteoksissa se on yleensä omana sukunaan. Peltopoimulehti on pieni, yksivuotinen (”oikeat” poimulehdet ovat monivuotisia) ja karvainen. Lehtihangoissa olevien kukkien rakenne on poimulehtiä muistuttava. Lehdet ovat 3-osaisia ja korvakkeellisia, liuskat ja korvakkeet ovat pyöreähampaisia.

Suomen poimulehtilajit

Hakamaapoimulehti (A. subcrenata), Harmaapoimulehti (A. glaucescens), Harvahammaspoimulehti (A. borealis), Jättipoimulehti (A. mollis), Kaljuvarsipoimulehti (A. glabricaulis), Keräpääpoimulehti (A. glomerata), Korvakepoimulehti (A. auriculata), Laidunpoimulehti (A. monticola), Laskospoimulehti (A. plicata), Lähteikköpoimulehti (A. glabra), Munuaispoimulehti (A. murbeckiana), Nyppypoimulehti (A. gipperulosa), Partapoimulehti (A. filicaulis ssp. vestita), Piennarpoimulehti (A. vulgaris), Punatyvipoimulehti (A. filicaulis ssp. f.),
Puolikuupoimulehti (A. semilunaris), Pyökkipoimulehti (A. xanthochlora), Pyöröpoimulehti (A. propinqua), Ruotsinpoimulehti (A. subglobosa), Seitsenkulmapoimulehti (A. heptagona), Silkkipoimulehti (A. micans),
Sotapoimulehti (A. polemochora), Suppilopoimulehti (A. cymatophylla), Sykeröpoimulehti (A. hirsuticaulis), Terävälovipoimulehti (A. wichurae), Tummasuonipoimulehti (A. baltica), Tunturipoimulehti (A. alpina), Tylppähammaspoimulehti (A. samuelssonii),
Vastakarvapoimulehti (A. sarmatica), Vjatkanpoimulehti (A. leiophylla)

Ei uuselintarvike

Villiyrttiharrastajat käyttävät poimulehtien lehtiä ja varsia mm. salaattina ja yrttiteeaineksena.
Poimulehdet (sekä juuret että maanpäälliset osat) ovat myös Eviran luonnonvaraisten kasvien käyttölistalla ravintolisäaineeksi statuksella ‘ei uuselintarvike’ (aiemmin kauppayrtti).

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja
Puita ja pensaita samasta heimosta

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page