Arvaa kumpi on rikkaporkkana!

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Porkkana

Daucus carota

  • Nimi myös: Aitoporkkana
  • Alalajit: Rikkaporkkana (ssp. carota), Ruokaporkkana (ssp. sativus)
  • Heimo: Sarjakukkaiskasvit – Apiaceae (Umbelliferae)
  • Kasvumuoto: 2-vuotinen (joskus 1-vuotinen) ruoho. Juuri paksu, turpea ja punaoranssi tai ohut ja vaalea.
  • Korkeus: 30–70 cm. Varsi uurteinen, karheakarvainen–kalju, täyteinen.
  • Kukka: Teriö säteittäinen (laitakukat usein hieman vastakohtaisia ja suurempia), valkoinen–kellertävä–punertava (sarjan keskellä kukat usein tummempia kuin reunoilla), 4–7 mm leveä; terälehtiä 5, syvään lovipäisiä. Verholehtiä 5, pienet–puuttuvat. Emiö yhdislehtinen, 2-vartaloinen, 2-luottinen. Heteitä 5. Kukinto kerrannaissarja, usein kovera, sarjaperät supussa nuppuvaiheessa ja kukinnan jälkeen. Pääsarjan suojuslehdet pitkiä, pariliuskaisia, myös pikkusarjat suojuslehdellisiä.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia. Lapa puikea, 2–3 kertaa parilehdykkäinen. Lehdykät liuskaisia, liuskat tasasoukkia–suikeita, kirkkaan–harmaanvihreitä, pehmeäkarvaisia.
  • Hedelmä: Sukkulamainen, sivuilta litteähkö, 2-lohkoinen, koukkukarvainen, 2–4 mm pitkä lohkohedelmä.
  • Kasvupaikka: Asumusten ympäristöt, puutarhat, kaatopaikat, joutomaat, ratapihat, tienvarret, satamat.
  • Kukinta: Kesä–elokuu.

Porkkana on erittäin monimuotoinen laji: siitä erotetaan Euroopassa 12 alalajia, joista yksi edustaa viljeltyä porkkanaa (ssp. sativus). Se muistuttaa luonnonvaraista alalajia rikkaporkkanaa (ssp. carota), jonka voi ruokaporkkanan ohella tavata satunnaisena Suomen luonnosta esimerkiksi heinänsiemenen seassa saapuneena. Luonnonvaraiset porkkanat muistuttavat ruokaporkkanaa, mutta ovat tavallisesti yksivuotisia ja niiden vaatimattoman kokoinen pääjuuri on valkoinen. Vihannesmaalla porkkanat pääsevät harvoin kukkimaan, mutta luonnossa ne paljastuvat kukinta-aikaan varsin tyypillisiksi sarjakukkaisiksi. Kukinnossa on usein keskellä oudonnäköinen, naapureitaan suurempi ja tumman verenpunainen kukka, joskus useampikin. Luultavasti se houkuttele värillään raatokärpäsiä kasvin pölyttäjiksi. Porkkanan hedelmissä on pitkiä, koukkupäisiä karvoja, joiden avulla ne leviävät esimerkiksi eläinten turkkiin takertuneina. Hedelmistö sulkeutuu kostealla säällä, mitä muut sarjakukkaisemme eivät tee.

Kaksivuotisena kasvaessaan porkkana varastoi ensimmäisenä kasvukautenaan ravintoa kukintaa ja siementen tuottamista varten. Kasvimaalla porkkanaa kasvatetaan yksivuotisena, ja runsaasti hiilihydraatteja, vitamiineja ja hivenaineita sisältävä juuri kerätään ensimmäisenä syksynä ravinnoksi. Porkkanan ravintopitoiset juuret kuuluivat luultavasti ihmisen ruokavalioon jo esihistoriallisen metsästys- ja keräilykulttuurin aikana, ennen maanviljelyä. Kehitys viljelykasviksi näyttää käynnistyneen maanviljelyksen kehdossa Lähi-Idässä. Aluksi viljelyssä vallitsivat sinipunaiset ja keltaiset tyypit, nykyisin tutuimmat oranssit porkkalajikkeet kehitettiin todennäköisesti Hollannissa 1600- ja 1700-luvulla. Porkkanalajikkeita on lukuisimpia, tuttujen pitkulaisen muotoisten lisäksi tunnetuimpina ehkä retiisimäisen lyhyehköjä pikkuporkkanoita muodostavat lajikkeet. Porkkana on eräs satoisimpia viljelykasveja ja voi sopivan multavassa hiekkamaassa tuottaa huimia satoja. Sitä viljellään nykyään lähes kaikkialla tropiikista viileän ilmaston alueisiin.

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page