© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Porro

Ballota nigra

  • Alalajit: Putkiporro (ssp. nigra), Suppiloporro (ssp. meridionalis)
  • Heimo: Huulikukkaiskasvit – Lamiaceae (Labiatae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
  • Korkeus: 30–100 cm. Varsi alhaalta puutuva, 4-särmäinen, sinipunainen, pehmeäkarvainen, haarova. Koko kasvi pahanhajuinen.
  • Kukka: Teriö vastakohtainen, vaalean sinipunainen, päältä karvainen, 10–15 mm pitkä, yhdislehtinen, 2-huulinen. Ylähuuli kupera, valkokarvainen, alahuuli 3-liuskainen, keskiliuska sivuliskoja selvästi suurempi. Verhiö säteittäinen, yleensä sinipunainen, pitkittäispoimuinen, 5-liuskainen, 10-suoninen, liuskat otakärkisiä. Heteitä 4, emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukat lehtihankaisina kiehkuroina.
  • Lehdet: Vastakkain, ruodillisia, tummia. Lapa puikea–soikea, herttatyvinen, teräväkärkinen, pehmeäkarvainen, päältä ryppyinen, laita saha–nyhähampainen. Kukinnon tukilehdet varsilehtiä pienempiä.
  • Hedelmä: 4-osainen lohkohedelmä. Hedelmys munanmuotoinen, yläosa pyöreä, ruskea.
  • Kasvupaikka: Painolastipaikat, puutarhat, joutomaat. Euroopassa erityisesti vanhat kulttuurimaat ja rauniot.
  • Kukinta: Heinä–syyskuu.

Aiemmin myös karvanokkoseksi kutsutun porron kotialueita ovat Välimerenmaat ja Aasia. Porro on pahalta tuoksuva ja kuivattaessa tummuva, joihin ominaisuuksiin sen tieteellinen nimikin viittaa (kreikan ballos tarkoittaa torjumista ja nigra tummaa). Porroa on käytetty vuosisatoja lääkekasvina mm. rauhoittamaan mieltä ja myös estämään pahoinvointia ja sillä on lääkitty myös karjaa (menestyksestä emme tiedä, karjalla tuskin toimii lumevaikutus). Porroa kasvatetaan kuitenkin jonkin verran puutarhoissa, tuskin kuitenkaan lääkinnällisten ominaisuuksien takia.

Porrosta meillä tavataan kahta alalajia: putkiporro (ssp. nigra) ja suppiloporro (ssp. meridionalis), joiden ero on lähinnä lehtien laidan sahaisuudessa ja verhiön muodossa sekä sen liuskojen otakärkisyydessä (putkiporron verhiön otakärjet ovat huomattavasti pidempiä).

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page