Käentulikukka, V. lychnitis Käentulikukka, V. lychnitis Jättitulikukka, V. olympicum

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Pustantulikukka

Verbascum speciosum

  • Heimo: Naamakukkaiskasvit – Scrophulariaceae
  • Kasvumuoto: 2-vuotinen ruoho.
  • Korkeus: 50–200 cm. Varsi tiheään lyhytkarvainen, harmahtavanvalkoinen.
  • Kukka: Teriö lähes säteittäinen, 20–30 mm leveä, keltainen, yhdislehtinen, ratasmainen, lyhyttorvinen, 5-liuskainen. Verhiö 5-liuskainen. Heteitä 5, palhot ja ainakin kahdessa alimmassa heteessä myös ponnet (kellan)valkokarvaisia. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto tähkämäinen, pitkä- ja runsashaarainen.
  • Lehdet: Ruusukkeena ja varrella kierteisesti. Tyvilehdet lyhytruotisia, ylemmät varsilehdet ruodittomia, hieman sepiviä, lyhytjohteisia. Lapa suikea–kapean vastapuikea (ylimpien varsilehtien puikea–pyöreähkö), molemmin puolin tiheään tähtikarvainen, harmaa, ehytlaitainen, aaltoreunainen.
  • Hedelmä: Munanmuotoinen, 6–8 mm pitkä, laitaluomainen (laidasta avautuva) kota.
  • Kasvupaikka: Tienvarret, kallioleikkaukset, joutomaat. Koristekasvi, harvoin villiytynyt.
  • Kukinta: Kesä–syyskuu.

Tulikukkien suuressa suvussa on noin 250 lajia, joista suurin osa esiintyy Välimeren alueella. Useimmat lajeista vielä risteytyvät helposti keskenään, joten kasveista kiinnostuneelle etelänmatkailijalle riittää määritettävää pitkänkin loman ajaksi. Suomessa kasviharrastaja pääsee helpommalla: luonnonvaraisena meillä tavataan kahta lajia ja vakiintumaan taipuvaisina tulokkaina tai koristekasvikarkulaisina muutamia muita.

Ahvenanmaalla varmimmin tavattava pustantulikukka edustaa suvun uudempia tulokkaita. Sen komea, kynttelikkömäisen haarakas kukinto kiinnittää varmasti huomion lajin avoimilla kasvupaikoilla. Kunkin yksittäisen kukan kukintoaika on hyvin lyhyt, vain jokusen päivän, mutta koko kukinto kestää hyvin pitkään. Pölyttäjiä – kukkakärpäsiä, mehiläisiä ja kimalaisia – kasvi houkuttelee kauniin keltaisilla kukillaan, joihin oman värivaikutuksensa tuo heteitä verhoava valkoinen, pitkä ja tiheä, yksisoluisten karvojen muodostama turkki. Kukista puuttuu mesi, mutta kasvi palkitsee hyönteiset siitepölyllään.

Käentulikukka & Jättitulikukka

Verbascum lychnitis & Verbascum olympicum

Eteläisen Suomen luonnossa voi tavata kaksi muutakin, pustantulikukan tavoin runsaskukintohaaraista tulikukkakarkulaista: käentulikukka ja jättitulikukka. Kaikki 3 lajia ovat komeita ja kookkaita. Pustantulikukan lehdet ovat ehytlaitaiset, käen- ja jättitulikukan nyhälaitaiset. Kun kukkia tarkastelee läheltä, voi niissäkin nähdä eron: pustantulikukalla kukkien heteet ovat ponsia myöten karvaisia, käen- ja jättitulikukalla palhot ovat karvaisia, ponnet karvattomia. Jättitulikukan kaikki palhot ovat karvaisia, käentulikukalla 2 alinta on kaljuja. Käentulikukasta löytyy myös lähes valkokukkaisia versioita. Lajin nimi englanniksi onkin White mullein.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page