Kuvat: ©Jouko Lehmuskallio

Pystykeiholehti

Sagittaria sagittifolia

  • Heimo: Sarpiokasvit – Alismataceae
  • Kasvumuoto: Yksikotinen, monivuotinen vesi/rantakasvi, talvehtimisversot mukulamaiset.
  • Korkeus: 20–80 cm. Varsi ainakin yläosasta särmikäs.
  • Kukka: Säteittäinen. Kehä erillislehtinen. Terälehtiä 3, valkoisia, sinipunatyvisiä, 10–15 mm pitkiä. Verholehtiä 3, terälehtiä selkeästi lyhyempiä, 4–5 mm. Kukinnon alaosissa emikukkia, joissa useita päärynänmuotoisia emilehtiä. Kukinnon yläosissa hedekukkia, joissa useita heteitä. Keskimmäisissä kukissa usein lukuisten heteiden lisäksi joitakin emejä. Kukat tertussa kolmen kukan kiehkuroina.
  • Lehdet: Useimmat lehdet ilmalehtiä, mutta osa kellus- ja uposlehtiä. Ruoti pitkä. Ilmalehtien lapa nuolimainen, jopa 15 cm pitkä, tyviliuskat lähes kärkiliuskan kokoisia, kelluslehtien lapa pyöristyneempi, jopa soikean herttamainen. Lehtilapojen laidat ehyet. Uposlehdet nauhamaisia, pyöreäkärkisiä, syvän veden kasvissa jopa metrin mittaisia.
  • Hedelmä: Pähkylä, halkaisija 4–5 mm.
  • Kasvupaikka: Matalassa vedessä järvien, jokien ja murtovesilahtien savipohjalla tai märillä rannoilla ja uposkasvina virtaavassa vedessä.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Pystykeiholehti kehittää syvässä vedessä kasvaessaan vain uposlehtiä, eikä pysty kukkimaan. Kukinta onnistuu parhaiten, jos kasvi on juurtunut alle 50 cm:n syvyyteen. Kasvin hedelmät pysyvät pitkään kelluvina, joten laji voi levitä virtaavien vesien mukana. Hedelmiä ei kuitenkaan aina kehity.

Pystykeiholehden tieteellisen suku- ja myös lajinimen perus tarkoittaa nuolta ja viittaa tietenkin kasvin nuolityvisiin lehtiin. Kasvi talvehtii juurimukuloiden avulla ja ainakin Kiinassa keiholehden sukulaisen juuria on kerätty ravinnoksi.

Kelluskeiholehti

Sagittaria natans

Toinen meillä tavattava keiholehtilaji on kelluskeiholehti. Niin kuin nimestä voi päätellä, sen lehdet ovat kelluvia, ei pystyjä. Lehden lavassa on vain lyhyet tyviliuskat tai tyviliuskoja ei ole ollenkaan. Kukistakin eroja löytyy, pystykeiholehden kukkien ponnet ovat tumman sinipunaisia, kelluskeiholehdellä heteiden ponnet ovat keltaisia. Kelluskeiholehti on levinneisyydeltään itäisempi ja pohjoisempi. Risteymän S. natans x sagittifolia kukilla heteiden ponnet ovat vaalean (kirjavan) sinipunaisia. Risteymä ei tuota hedelmiä, mutta lisääntyy kasvullisesti.

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page