Isorantamatara, ssp. elongatum

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Rantamatara

Galium palustre

  • Alalajit: Pikkurantamatara (G. palustre ssp. palustre), Isorantamatara (G. palustre ssp. elongatum). Monissa teoksissa pikku- ja isorantamatara luokitellaan omiksi lajeikseen, Galium palustre (pikku-) ja Galium elongatum (isorantamatara)
  • Heimo: Matarakasvit – Rubiaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
  • Korkeus: 10–50 cm. Varsi rento–pysty, hento, yl. 4-särmäinen, sileä–karhea.
  • Kukka: Teriö matalan suppilomainen, valkoinen, n. 3–5 mm leveä, yhdislehtinen, 4-liuskainen. Verhiö puuttuu. Heteitä 4, ponnet punaisia. Emiö yhdislehtinen, 2-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto laaja, harsu, moniosainen viuhkosto.
  • Lehdet: Säteittäisesti, kiehkuroissa yl. 4 (joskus jopa 6) lehteä; ruodittomia. Lapa suikea–kapeanpuikea–kapean vastapuikea (ssp. palustre) tai leveänsuikea–kapean vastapuikea (ssp. elongatum), pyöreäkärkinen, odaton, ohut, kalju, laita ehyt, taakäänteinen.
  • Hedelmä: 2-osainen tai lähes pyöreä (toinen puolisko jäänyt kehittymättä), kalju lohkohedelmä.
  • Kasvupaikka: Meren- ja järvenrannat, puronvarret, ojat, allikot, korvet, kosteat niityt.
  • Kukinta: Kesä–elokuu.

Mataroiden heimo on kasvimaailman suurimpia. Lajeja on yli 10.000 ja lajiutuminen jatkuu edelleen, myös meillä Suomessa. Rantamatara on laajalla levinneisyysalueellaan hyvin monimuotoinen kasvi. Osittain vaihtelu johtuu polyploidiasta eli perinnöllisen aineksen sisältävän kromosomiston kertautumisesta. Kasvin alalajeista pikkurantamataralla (ssp. palustre) on soluissaan normaali kaksinkertainen kromosomisto: toinen vastinkromosomeista tulee hedelmöityksessä siitepölyn mukana isänperintönä, toinen on emin siemenaiheessa äidinperintönä. Kookkaammalla isorantamataralla (ssp. elongatum) on tähän verrattuna peräti nelinkertainen annos kromosomeja. Näin suuri ero näkyy paitsi kasvin koossa, myös ulkonäössä: isorantamataran nivelvälit ovat pidempiä ja lehdykät leveämpiä. Eläimillä ja ihmisellä pienetkin poikkeavuudet kromosomistossa johtavat vähintäänkin vakaviin kehityshäiriöihin ja vammaisuuteen, mutta kasveilla jopa kertaluokan muutokset ovat osa normaalia lajikehitystä.

Kaikki muuntelu rantamataran eri rotujen välillä ei kuitenkaan selity polyploidialla. Itämeren alati nouseva maa on luonut edellytyksiä uusien lajien synnylle. Vain äskettäin merestä nousseilla rantaniityillä kasvava pikkurantamataran Itämeren rotu on nimetty muunnokseksi var. balticum. Sen varret ovat lähes sileitä, lehdet kapeita ja lyhyitä sekä siementuotanto lähisukulaisiaan runsaampi.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page