© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Rantaminttu

Mentha arvensis

  • Heimo: Huulikukkaiskasvit – Lamiaceae (Labiatae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko suikertava, runsasrönsyinen.
  • Korkeus: 10–30 cm. Varsi pysty–koheneva, haaraton–haarova, 4-särmäinen, karvainen, usein punertava.
  • Kukka: Kukat kaksineuvoisia tai yksineuvoisia emikukkia. Teriö hieman vastakohtainen, sinipunainen, n. 4 mm pitkä, yhdislehtinen, 4-liuskainen, karvainen. Ylin liuska muita leveämpi, lovipäinen. Kaksineuvoisten kukkien teriö selvästi, yksineuvoisten vain hieman verhiötä pidempi. Verhiö kellomainen, 5-liuskainen, epäselvästi 5-suoninen, niukkakarvainen, öljynystyinen. Liuskat tasasivuisen kolmiomaisia. Heteitä 4, lähes tasapituisia, jäävät joskus kehittymättä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto erillisten tiheitten, runsaskukkaisten lehtihankaisten kiehkuroiden muodostama latvaryhmä, latvassa pieni lehtiruusuke.
  • Lehdet: Vastakkain, ruodillisia, karvaisia. Lehtilapa puikea–soikea, tylppä- tai suipohkokärkinen, suippotyvinen, karvainen, laita matalahampainen.
  • Hedelmä: 4-osainen lohkohedelmä. Hedelmykset (lohkot) kellanruskeita, lähes sileäpintaisia.
  • Kasvupaikka: Rannat, rantaniityt, lähteiköt, puronvarret, ojat, pellot, joutomaat, puutarhat.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Rantaminttu on hyvin monimuotoinen kasvilaji. Lounaisrannikolla merenrannalla, Saimaalla järvenrannalla ja Lapin jokivarressa kasvavat rantamintut ovat tyystin erinäköisiä. Pakkaa sekoittavat entisestään puutarhoissa ja muualla ihmisvaikutteisilla paikoilla kasvavat rodut. Rantamintun epävirallisiksi alalajeiksi on joskus lueteltu jokiminttu, järviminttu, lounaisminttu, pihaminttu ja rikkaminttu. Vaikka kasvitiede ei näitä tunnustakaan, kertovat nimet rantamintun monimuotoisuudesta ja kansan kiinnostuksesta sitä kohtaan.

Rantamintun lehtiä voi käyttää mausteeksi, mutta eri kantojen makuerot ovat suuria. Minttulajit risteytyvät helposti keskenään ja risteyttämällä rantaminttua muiden lajien kanssa on saatu aikaan liuta ilmastossamme hyvin kestäviä minttuja. Suomessa tavattavia rantamintun ja jonkun toisen minttulajin risteymiä ovat ainakin jalominttu (M. x gracilis) eri muunnoksineen, karjalanminttu (M. x dalmatica) ja kiehkuraminttu (M. x verticillata). Yhteensä minttulajeja ja -risteymiä on viljelyssä kymmenittäin. Monilla niistä on ikivanha käyttöhistoria ja sijansa kansanperinteessä.

Vesiminttu (M. aquatica) on toinen meillä alkuperäisenä kasvava minttulaji. Sen voi erottaa sukulaisistaan, usein jopa risteymistään, helposti puolipallomaisen latvakukintonsa perusteella.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page