© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Rantaukonnauris

Erysimum strictum

  • Heimo: Ristikukkaiskasvit – Brassicaceae (Cruciferae)
  • Kasvumuoto: 2-vuotinen ruoho.
  • Korkeus: 50–100 cm. Varsi haaraton–niukkahaarainen, särmikäs, karheakarvainen.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, helakankeltainen, n. 1–1,5 cm leveä; terälehtiä neljä, 8–10(–12) mm pitkiä. Verholehtiä 4. Heteitä 6, joista 2 lyhyttä ja 4 pitkää. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu.
  • Lehdet: Kierteisesti, varsilehdet lähes ruodittomia. Lapa pitkänsuikea, tähtikarvainen, harvaan matalahampainen.
  • Hedelmä: Monisiemeninen, 4-särmäinen, tähtikarvainen, 3–5 cm pitkä, varrenmyötäinen litu, jonka kärjessä n. 2 mm pitkä ota. Lituperä n. 5 mm, yläviisto.
  • Kasvupaikka: Soraiset ja kiviset merenrannat, merenrantaniityt ja -pensaikot, myös kuivat jokivarsiniityt, tunturinrinteet, joskus joutomaat, pientareet, vallit.
  • Kukinta: Kesä–heinäkuu.

Rantaukonnauris on meillä alun perin pohjoinen kasvi, joka vasta jääkautta seuranneella lämpökaudella levittäytyi merenrantoja pitkin etelään. Se kasvaa yleensä yksittäin tai pieninä ryhminä rantakallioilla, kivikoissa ja kuivilla rantaniityillä. Pohjois-Suomessa sitä esiintyy harvinaisena tuntureiden alarinteillä ja hiukan yleisempänä metsävyöhykkeessä jyrkänteiden juurilla, soraikoilla ja joenvarsiniityillä. Suomen tuhansien järvien rannoilta rantaukonnauris ei kuitenkaan ole saanut juurensijaa.

Tämänkin sivuston ristikukkaiskasveja selaillessaan voi todeta monien niistä olevan täysin riippuvaisia ihmisen luomista kasvupaikoista. Rantaukonnauris on heimonsa harvoja lajeja, jotka tuntureidenkin ulkopuolella esiintyvät luonnossamme täysin omillaan. Tosin rantaukonnauriskin lyöttäytyy välillä ihmisen seuraan: Ainakin Etelä-Suomen sisämaan muutamat esiintymät ovat ihmisen aikaansaannosta, kasvi on levinnyt myös ratavarsia pitkin Kemin tienoilla.

Nimestään huolimatta ukonnauriit eivät ole erityisen läheistä sukua nauriille (Brassica napus). Jotain samaa niissä kyllä on, ovathan molemmat keltakukkaisia ristikukkaiskasveja. Lähisukulaisestaan peltoukonnauriista (E. cheiranthoides) rantaukonnauris erottuu suurempien kukkien, hammaslaitaisempien lehtien ja ennen kaikkea lyhyempien hedelmäperien ja pystympien hedelmien avulla.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page