© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Ratamosarpio

Alisma plantago-aquatica

  • Heimo: Sarpiokasvit – Alismataceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho, myös vesikasvi, harvoin uposkasvi.
  • Korkeus: 30–100 cm, varsi lehdetön.
  • Kukka: Säteittäinen. Kehä erilehtinen. Terälehtiä 3, valkoisia–vaaleanpunaisia, tyveltä jonkin verran keltaisia, päädystä hammaslaitaisia, 3,5–6,5 mm pitkiä. Vihreitä verholehtiä 3, terälehtiä selkeästi lyhyempiä. Emilehdet lukuisia. Heteitä 6. Kukinto kartiomainen, melko harsu, monikiehkurainen, toistamiseen haarainen. Kukkaperät 1–3 cm.
  • Lehdet: Ruusukkeena. Useimmat lehdet piharatamon lehtiä muistuttavia ilmalehtiä. Virtaavassa vedessä myös kellus- ja uposlehdet melko tavallisia. Ilma- ja kelluslehdet pitkäruotisia. Lapa puikea, pyöreä- tai herttatyvinen, ehytlaitainen. Uposlehdillä voi olla nauhamainen lapa.
  • Hedelmä: Litteä ryhmä kaarevia pähkylöitä.
  • Kasvupaikka: Matalassa vedessä järvissä, joissa ja murtovesilahdissa, etenkin laidunnetuilla märillä rannoilla, ojissa sekä lammikoissa.
  • Kukinta: Kesä–syyskuu.

Sarpiokasveja on maailmanlaajuisesti noin 15 sukua ja sata lajia, niistä valtaosa pohjoisen pallonpuoliskon lämpimällä vyöhykkeellä. Pohjoismaissa sukuja on kolme ja lajeja kymmenkunta.

Ratamosarpio alkaa kukkia kesäkuussa ja jatkaa kukintaansa läpi kesän. Yksittäiset kukat ovat tosin varsin lyhytikäisiä. Kukka aukeaa keskipäivällä ja kuihtuu jo kuusi tuntia myöhemmin. Pölytyksestä vastaavat ilmeisesti kaksisiipiset (Diptera), jotka tulevat kukkaan hakemaan kahdentoista mesiäisen tuottamaa mettä. Kukista kehittyvät pähkylät voivat kellua monta päivää ja siten levitä kauaksikin. Syvässä vedessä kasvavat ratamosarpiot kasvattavat vain uposlehtiä, eikä kukkia lankaan.

Upossarpio

Alisma wahlenbergii

Toinen Suomessa kasvava Alisma -suvun kasvi on Itämeren tuntumassa endeeminen, meillä lähinnä Perämeren murtovesien matalissa lahdissa, erityisesti laidunrannoilla viihtyvä, harvinainen, vaarantuneeksi luokiteltu ja rauhoitettu upossarpio, joka niin kuin nimikin sanoo, on yleensä uposkasvi. Sen ruusukkeina kasvavat lehdet ovat nauhamaisen kapeita ja varsi lehtiä lyhyempi. Koko Euroopan upossarpioista Suomessa kasvaa noin puolet.

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page