© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Rikkanenätti

Rorippa sylvestris

  • Heimo: Ristikukkaiskasvit – Brassicaceae (Cruciferae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakollinen, kasvustoja muodostava.
  • Korkeus: 20–50 cm. Runsasrönsyinen.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, keltainen, n. 1 cm leveä; terälehtiä neljä, 4–5 mm pitkiä. Verholehtiä neljä, noin 2 mm pitkiä. Heteitä 6, joista 2 lyhyttä ja 4 pitkää. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeettomia. Lapa pariliuskainen(–lehdykkäinen), tav. kalju, vaaleanvihreä, liuskoja 4–7 paria, kapeita, hammaslaitaisia, usein toistamiseen liuskaisia, päätöliuska ei muita liuskoja suurempi.
  • Hedelmä: Monisiemeninen, tasasoukka, hieman kaareva, 8–18 mm pitkä litu, joka kärjessä n. 1 mm pitkä ota. Lituperä n. 10 mm, siirottava–hiukan yläviisto. Siemenet jäävät usein kehittymättä.
  • Kasvupaikka: Puutarhat, kukkapenkit, taimistot, puistonurmikot, tienpenkereet, joutomaat, ojat, viljelyseutujen joenrannat.
  • Kukinta: Kesä–elo(–syys)kuu.
  • Haitallisuusluokitus: Haitallinen vieraslaji.

Rikkanenätti lienee alun perin ollut Euroopan lehtimetsävyöhykkeen kasvi. Luonnonvaraisia asuinsijoja on vaikea jäljittää, sillä ihmistoiminta on jo kauan sitten muuttanut niitä voimakkaasti. Toisaalta laji on levinnyt ihmisen matkassa ympäri maailmaa. Ensimmäiset tiedot Suomessa kasvaneista rikkanenäteistä ovat 1800-luvun puolivälistä, mutta silloin se rajoittui satamiin ja purjelaivojen painolastimaakasoille. Rikkanenätin runsastuminen ajoittuu 1900-luvun loppupuoliskolle, jolloin kiihkeä lähiörakentaminen istutuksineen ja muine myllerryksineen muokkasi lajille paljon uusia kasvupaikkoja. Pääosin suvuttomasti leviävän lajin Suomen valloitus on ollut hitaampaa kuin monien siemenestä lisääntyvien lajien, mutta silti se kuuluu viime vuosisadalla voimakkaimmin aluettaan laajentaneisiin kasveihin. Nykyisin se on yleinen Ahvenanmaalla ja aivan etelärannikolla, etäämpänä sisämaassa se on harvinaisempi, joskin ilmeisesti yleistymässä. Pohjoisimpana lajia on tavattu Kuusamossa.

Rikkanenätti saattaa joskus kasvaa rikkaruohona pelloilla, mutta varsinainen maanvaiva se on taimistoissa ja taimimyymälöissä. Kasvin suikertava juurakko leviää laajalle ja kasvi kykenee jatkamaan kasvuaan sen kappaleistakin, joten hävittäminen kitkemällä ei helposti onnistu. Yhtenäiseksi peitteeksi ryöhähtänyt rikkanenättikasvusto saattaa tukahduttaa taimet alleen. Puiden ja pensaiden juuripaakuissa nenätti leviää helposti uusille paikoille. Istutuksista ja joutomailta kasvi on levinnyt tienvarsille, rannoille ja jopa tervalepiköiden aukkoihin.

Suomessa alkuperäisen rantanenätin (R. palustris) erottaa tulokaslaji rikkanenätistä rantanenätin puolta pienempien kukkien (terä- ja verholehdet n. 2 mm) perusteella sekä tutkimalla lehtiä, joiden päätöliuskat ovat rantanenätillä selvästi muita liuskoja suurempia ja lehdet ovat korvakkeellisia. Lisäksi rantanenätin lidut ovat lyhyempiä ja paksumpia. Lajien risteymät (Rorippa palustris x sylvestris) ovat yleistymässä. Rikkanenätti on monivuotinen, ihmisvaikutteisten paikkojen laji, yksivuotinen rantanenätti voi kasvaa lisäksi myös luonnontilaisilla rannoilla.

Puistonenätti

Rorippa x armoracioides

Rikkanenätin ja meillä hyvin harvinaisen etelännenätin (R. austriaca) risteymä tunnetaan nimellä puistonenätti. Meillä tavattavat yksilöt ovat todennäköisesti kulkeutuneet etelämmästä muiden kasvien mukana – myös kasvititeteellisiin puutarhoihin. Monivuotinen ja kasvullisesti lisääntyvä, kasvitieteellisissä puistoissa harmillinen puistonenätti saattaa olla hedelmällinen ja lisääntyä myös siementen kautta. Rikkanenättiin verrattuna puistonenätti on hiukan kookkaampi, sen lehdet ovat ehyemmät ja lidut lyhyemmät.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page