© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Rikkapalsami

Impatiens parviflora

  • Heimo: Palsamikasvit – Balsaminaceae
  • Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho.
  • Korkeus: 20–50 cm. Varsi haaraton, hauras, mehevä.
  • Kukka: Vastakohtainen, 10–15 mm pitkä. Terälehtiä 5, vaaleankeltaisia, 4 alinta kaksittain yhdiskasvuisia. Verholehtiä 3, joista alin pussimainen, terälehtien värinen, suora kannus; muut pieniä, vihreitä. Heteitä 5, ponnet yhteenkasvaneet. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 5-luottinen. Kukinto pysty, 5–10-kukkainen terttu.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, keskittyneet varren yläosaan. (Varren alaosassa lehdet voivat olla vastakkain.) Lapa soikea–puikea, ohut, terävä- ja tiheähampainen (20–30 hammasta puoliskossa).
  • Hedelmä: 5-lokeroinen, pysty kota, joka repeää kypsänä saumoja pitkin lennättäen siemenet ilmaan.
  • Kasvupaikka: Puistot, pihat, tienvarret, joutomaat.
  • Kukinta: (Kesä–)heinä–lokakuu.
  • Haitallisuusluokitus: Haitallinen vieraslaji.

Yksivuotinen rikkapalsami on harmillinen tulokaslaji. Se on kotoisin Keski-Aasiasta. Laji tuotiin 1800-luvulla Keski-Euroopan kasvitieteellisiin puutarhoihin, joista se on myöhemmin karannut luontoon. Helsinkiin rikkapalsami saapui todennäköisesti Pietarista 1850-luvulla. Laji muodostaa yleensä puhtaita kasvustoja, sillä muut kasvit eivät kestä rikkapalsamin tehokasta varjostusta.

Palsameja eli häpykannuksia meillä voi tavata 4 eri lajia. Niistä jättipalsami (I. glandulifera) on helposti tunnistettavissa suuren kokonsa ja punaisten (joskus valkoisten) kukkiensa avulla. Rikkapalsami on palsameistamme pienikukkaisin ja sen lehdet ovat keltakukkaisista palsameista tiheimmin hammaslaitaiset (20–30 paria). Lehtopalsamilla (I. noli-tangere) tylppiä hampaita lehden laidassa on 10–16 ja harvinaisella, ilmeisesti vain Lohjanjärven rannalla tavattavalla lännenpalsamilla (I. capensis) on lehden laidassa 7–12 melko terävää hammasta. Sekä rikka-, jätti- että lännenpalsami luokitellaan (Maa- ja metsätalousministeriö) meillä haitallisiksi maaympäristöjen vieraslajeiksi (joita kasveistamme on 26).

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page