© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Rikkasinappi

Sinapis arvensis

  • Heimo: Ristikukkaiskasvit – Brassicaceae (Cruciferae)
  • Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho.
  • Korkeus: 20–60 cm. Varsi yläosasta haarova, särmikäs, karvainen–lähes kalju, joskus violetinsävyinen.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, vaaleankeltainen, n. 1,5 cm leveä; terälehtiä neljä, 9–13 mm pitkiä. Verholehtiä 4, siirottavia, herkästi varisevia. Heteitä 6, joista 4 pitkää ja 2 lyhyttä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu.
  • Lehdet: Kierteisesti, alimmat ruodillisia, ylimmät ruodittomia. Lapa puhtaanvihreä, karhea, alimmat isohampaisia–liuskaisia, ylemmät suikeita, hammaslaitaisia.
  • Hedelmä: Monisiemeninen, liereä, kalju (joskus harvaan kankeakarvainen), 3–7-suoninen, 3–4 cm pitkä, yläviistoon siirottava litu, jonka kärjessä suora, särmikäs, 10–15 mm pitkä, siemenetön nokka. Lituperä 3–5 mm. Siemenet mustia.
  • Kasvupaikka: Pellot, kesannot, tienvarret, ratapihat, joutomaat, maakasat, kaatopaikat, puutarhat, nurmikot.
  • Kukinta: Kesä–syyskuu.

Rikkasinapin pääsee Suomessa varmimmin näkemään Ahvenanmaan pelloilla, vuosisataisen maanviljelyn myötä asettuneena muinaistulokkaana. Lisäksi se kasvaa vakinaisena paikoin lounaissaaristossa ja mantereellakin. Pohjoisempana laji kuuluu uudisnurmikkojen, joutomaiden, multaläjien ja viljelypalstojen yksivuotisten kasvien suureen katraaseen, joka tulee ja menee maan mylläyksen ja kuljetusten mukana. Useimmiten satunnaisesiintymät ovat saaneet alkunsa tuontiviljan mukana siilojen tuntumaan saapuneista siemenistä, nykyisin kasvavassa määrin myös uudisnurmikoille kylvettävän nurmikkosiemenen epäpuhtauksista. Rikkasinappi on saapunut meille myös purjelaivojen painolastimaassa, venäläisen sotaväen huoltokuljetuksissa ja erilaisen rahdin kylkiäisenä – laji on melkoinen maailmanmatkaaja. Osa uusista esiintymistä saattaa olla peräisin entisiltä viljelymailta kuoritusta pintamaasta, siis meikäläistä kantaa. Suomessa tavataan sekä kaljulituista silorikkasinappia (kaljurikkasinappi, var. arvensis) että karvalituista karvarikkasinappia (var. orientalis).

Voimakkaasti leviävä rikkasinappi tuottaa valtavasti siemeniä, kookas yksilö jopa kymmeniätuhansia. Mustat siemenet soveltuvat sinapintekoon, mutta lajilla ei ole sinapinvalmistuksessa merkitystä, koska sadoltaan laadukkaampia vaihtoehtoja on tarjolla. Sinapin raaka-aineeksi viljellään sinapin suvun keltasinappia (S. alba) ja kaaliin sukuun kuuluvia mustasinappia (Brassica nigra) ja sareptansinappia (B. juncea). Kaikkia kolmea voi löytää Suomen satamista, ratapihoilta ja kaatopaikoilta. Useimmiten rikkasinappi sekoitetaan peltoretikkaan (Raphanus raphanistrum), jonka lehdet ovat selvemmin pariliuskaisia, verholehdet pystyt ja hedelmät hyvin tunnusomaisen näköisiä, helminauhamaisia nivellituja. Rikkasinapin voi sekoittaa myös peltokaaliin (Brassica napus ssp. campestris), jonka lehdet ovat melkein ehytlaitaiset, sepivät ja harmaanvihreät.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page