Kuvat: ©Jouko Lehmuskallio

Rohtosormustinkukka

Digitalis purpurea

  • Heimo: Ratamokasvit – Plantaginaceae
    (aiemmin Naamakukkaiskasvit – Scrophulariaceae)
  • Kasvumuoto: 2-vuotinen ruoho.
  • Korkeus: 40–100 cm. Varsi haaraton.
  • Kukka: Teriö kellomainen tai suppilomainen, hieman vastakohtainen, sinipunainen tai punainen, joskus valkoinen tai vaaleankeltainen, yleensä sisältä täplikäs, 40–50 mm pitkä, yhdislehtinen, hyvin matalaan 4-liuskainen, nuokkuva. Verhiö 5-liuskainen. Heteitä 4, joista 2 pitkää ja 2 lyhyttä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukinto runsaskukkainen, pitkä, toispuolinen latvaterttu.
  • Lehdet: Tyvellä ruusukkeena, pitkäruotisia, ylempänä kierteisesti, yhä lyhytruotisempia. Lapa soikea–suikea–puikea, nyhälaitainen, alta tiheään huopakarvainen.
  • Hedelmä: Puikea kota.
  • Kasvupaikka: Kiviset rinteet, metsänreunat, tienvarret, joutomaat ja puutarhat. Koristekasvi sekä viljelyjäänne ja -karkulainen.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Rohtosormustinkukka on suosittu pihojen ja puutarhojen koristekasvi ja maamme eteläosissa sitä tavataan toisinaan luontoonkin villiytyneenä. Pääasiassa se on vanhojen kartanonpuistojen ja maatalojen pihapiirien viljelyjäänne, joka kykenee vain harvoin leviämään alkuperäiseltä kylvöpaikalta kauemmaksi. Sormustinkukka suosii kosteaa meri-ilmastoa, eikä ole meillä oikein kyennyt saamaan pysyvää jalansijaa tyypillisillä kasvupaikoillaan. Laji kasvaa meitä lähinnä luonnonvaraisena jo Ruotsissa.

Rohtosormustinkukan maanpäälliset osat ovat hyvin myrkyllisiä. Sen väitetään olevan sydämen toimintaan voimakkaimmin vaikuttava kasvi ja voi pieninäkin määrinä aiheuttaa pahan myrkytystilan, jopa kuolemaan johtavan kammiovärinän. Toisaalta kasvin sisältämillä digitalisglykosideilla on sijansa lääketieteessä: kukinta-aikaan kerättyjä lehtiä käytetään yhä sydämen vajaatoiminnan hoitoon määrättävien valmisteiden raaka-aineina.

Rohtosormustinkukan teriö on yleensä punainen tai sinipunainen, joskus valkoinenkin. Maamme lounaisimmassa kolkassa Ahvenanmaalla kasvaa jokseenkin vakiintuneena, joskin harvinaisena myös keltateriöinen laji, keltasormustinkukka (D. grandiflora). Se kasvaa luonnonvaraisena jo Baltian maissa, pohjoisimpana Riian tienoilla ja Saarenmaalla. Meillä sitä kasvatetaan koristekasvina ja kukkapenkistä se on sitten levinnyt aidan toisellekin puolelle.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja
Lataa NatureGate-sovellus iPhonelle Lataa NatureGate-sovellus Androidille

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page