© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Rönsyakankaali

Ajuga reptans

  • Nimi myös: Rentoakankaali
  • Heimo: Huulikukkaiskasvit – Lamiaceae (Labiatae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
  • Korkeus: 10–35 cm. Varsi pysty, nelisärmäinen, vastakkaisilta puolilta karvainen. Maanmyötäisten rönsyjen pituus jopa 50 cm.
  • Kukka: Vastakohtainen. Teriö sininen, 2-huulinen, 14–17 mm pitkä. Ylähuuli lyhyt, ehyt ja litteä. Alahuuli 3-liuskainen, keskiliuska lovipäinen. Verhiö 5-lehtinen, lähes säteittäinen. Teriön torven yläosaan kiinnittyneitä heteitä 4, niistä 2 pitkää, 2 lyhyttä, heteet teriötä pidemmät. Yhdistynyt emiö muodostuu 2 emilehdestä. Sikiäin kehänpäällinen. Kukat kiehkuroina pitkässä tertussa.
  • Lehdet: Ristikkäin vastakkaisia. Ruusukelehtien lapa soikea tai puikea, pyöreäkärkinen, iso- ja matalanyhäinen, miltei kalju, lyhytkarvainen. Kukinnon tukilehdet ruusukelehtiä huomattavasti pienempiä, latvaa kohti pieneneviä. Ylimmät lehdet kukkia lyhyempiä, usein osittain sinisiä.
  • Hedelmä: Neljästä hedelmyksestä muodostunut lohkohedelmä, hedelmys pähkylämäinen.
  • Kasvupaikka: Rehevät metsiköt, rauniot, pihat, pellot, niityt ja tienvarret, myös painolastipaikat.
  • Kukinta: Touko–heinäkuu.

Kasvien tieteelliset nimet muuttuvat toisinaan tutkimuksen tarkentaessa luokittelua, ja myös suomalaiset nimet muuttuvat eri syistä. Elias Tillandzin luettelossa vuodelta 1683 akankaalit esiintyivät nimellä ämmän suurus. Lönnrot muutti tämän nykyiseen muotoon akankaali. Ehkä markkinointisyistä puutarhakaupan piirissä akankaaleista on myöhemmin alettu käyttää nimeä akanhuuli – tiedä sitten, onko nimi sen myyvempi. Tieteellisen nimen sukuosa Ajuga viittaa rohdoskäyttöön. Rönsyakankaalin maanpäällisiä osia on käytetty jonkin verran lääkintään. Mikään merkittävä rohtokasvi se ei ole, mutta sillä on elimistöä vahvistava, limakalvoja rauhoittava ja haavoja parantava vaikutus.

Rönsyakankaalia, sekä erityisesti sen puna- ja kirjavalehtisiä lajikkeita (mm. Atropurpurea) viljellään koristekasveina. Ne menestyvät meillä niin hyvin, että voivat karata luontoonkin puutarhan ulkopuolelle tai säilyä entisen huvilan sijoilla vuosikymmeniä. Rönsyakankaalin ja harvinaisemman kartioakankaalin (A. pyramidalis) risteymiä (A. pyramidalis x reptans) tavataan harvinaisena Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Mikähän perhonen ruudussa 3?

Yritäppä tunnistaa. Jos ei onnistu, niin klikkaa tästä varmaa tietoa. Ja tästä uusi perhoskysymys.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page