© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Ruoholaukka

Allium schoenoprasum

  • Nimi myös: Ruohosipuli
  • Heimo: Narsissikasvit – Amaryllidaceae, alaheimo Allioideae
    (aiemmin Laukkakasvit – Alliaceae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko lyhyt, sipuli kapean kartiomainen, valkoinen.
  • Korkeus: 10–30 cm (ruijanruoholaukka jopa 60 cm). Varsi liereä, tyviosaa lukuun ottamatta lehdetön. Sipulintuoksuinen.
  • Kukka: Kehä kellomainen, sinipunainen–vaalean purppuranpunainen (harvoin valkoinen), 7–10(–15) mm pitkä; kehälehtiä 6. Heteitä 6. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukinto tiheä, pallomainen latvasarja, kukkaperät lyhyet (0,5–1 cm), itusilmuton. Kukinnon alla 2–3 kalvomaista, soikeaa suojuslehteä, ympäröivät kukintoa nuppuvaiheessa.
  • Lehdet: Lehtiä yleensä vain 1–2, ruodittomia, tyvi tuppimainen. Lapa tasasoukka, liereä, ontto, joskus litteä tai päältä kouruinen, ehytlaitainen, silposuoninen.
  • Hedelmä: Pyöreähkö, 3-särmäinen, n. 3 mm pitkä kota.
  • Kasvupaikka: Kalliot, lintuluodot, kiviset merenranta- ja rinneniityt, kedot. Pohjoisessa kosteat niityt, lehdot. Myös maustekasvi, villiytyneenä pihat, pihakalliot, puutarhat, tienvarret, kaatopaikat.
  • Kukinta: Kesä–heinäkuu.
  • Uhanalaisuus: Ruijanruoholaukka (ssp. alpinum) on luokiteltu silmälläpidettäväksi.

Merenrannoillamme kasvaa alkuperäisenä laukan eli sipulin suuren suvun lajeista yksi, ruoholaukka, joka on monelle tuttu ryytimaan ruohosipulina. Ruoholaukkaa käytetään tuoreena tai kuivattuna kala- ja kasvisruokiin, keittoihin, kastikkeisiin ja vaikkapa voileipien tai salaattien päälle mausteeksi ja koristeeksi. Kansanlääkinnässä ruoholaukkaa on käytetty rohdoksi mahavaivoihin, hengenahdistukseen, yskään, kihtiin ja keripukkiin. Ruoholaukka kuuluu paitsi keittiöpuutarhan huippuyrtteihin, myös hyvin perhosia houkutteleviin mesikasveihin.

Suomalaispuutarhoissa kasvavat laukat lienevät ainakin osaksi kotimaista kantaa; luonnossa kasvia riittää kerättäväksi lähinnä etelärannikollamme. Ruoholaukka kasvaa paikoin myös sisämaassa kallionlaeilla, rantakallioilla ja kalliohyllyillä. Nämä esiintymät ovat viimeisiä muistoja ajalta, jolloin meren rantaviiva ulottui nykyistä huomattavasti syvemmälle sisämaahan – useimmat esiintymät ovat vuosituhansien aikana hävinneet jäljettömiin.

Suomessa kasvaa kolme ruoholaukan muunnosta, joista nimirotu (var. schoenoprasum) on vallitseva. Ainoastaan Jurmon saarella Korppoossa esiintyy hyvin harvinainen, harsukukintoinen jurmonruoholaukka (var. jurmoënse). Pohjoisen lapin kosteiden, ravinteisten niittyjen harvinaisuus on komean kookas Jäämeren rotu, joskus omaksi lajikseenkin erotettu ruijanruoholaukka (ssp. alpinum). Hieman ruoholaukkaa muistuttava särmälaukka (A. angulosum) erottuu särmikkään vartensa ja selvästi perällisten kukkiensa avulla.

Helppo herkku

“Ruoholaukka ja kantarelli putkahtavat esiin samoihin aikoihin. Mahtavat kesäherkut toimivat hienosti myös yhdessä.”
Ote Jouni Toivasen Viettelevät villiyrtit -kirjasta
“Ruoholaukka antaa viimeisen silauksen kesäkeittoon, jonka voi mainiosti valmistaa pelkistä villikasveista ja -yrteistä.”
Ote Sami Tallbergin Villiyrtti -keittokirjasta

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page