© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Ruotsinlituruoho

Arabidopsis suecica

  • Nimi myös: Ruotsinpitkäpalko
  • Heimo: Ristikukkaiskasvit – Brassicaceae (Cruciferae)
  • Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho.
  • Korkeus: 15–40 cm. 1- tai monivartinen, varsi tav. haarova, karvainen.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen, n. 0,5 cm leveä leveä; terälehtiä 4, tyviosasta kellertäviä, 4–6 mm pitkiä. Verholehtiä 4, kellertäviä, 2 ulointa pulleatyvisiä. Heteitä 6, joista 4 pitkää ja 2 lyhyttä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu.
  • Lehdet: Tyviruusukkeena ja varrella kierteisesti, ruodillisia–ruodittomia. Lapa soikea–suikea–kapean vastapuikea, ruusukelehdissä etenkin tyvipuolelta liuskainen–isohampainen, molemmin puolin tähtikarvainen. Varsilehdet hammaslaitaisia.
  • Hedelmä: Monisiemeninen, liereä–litteähkö, tav. 2–3 cm pitkä, siirottava litu, jonka kärjessä lyhyt ota. Lituperä 1/3–1/4 lidun pituudesta. Lidun sisällä kalvomainen valeväliseinä.
  • Kasvupaikka: Kalliot, kedot, kiviaidat, pellot, joutomaat, tienvarret, ratapihat ja -penkereet.
  • Kukinta: Touko–heinäkuu.

Ruotsinlituruohon nimestä ja luokittelusta on esitetty monenlaisia tulkintoja. Lajin aiempi suomenkielinen nimi on perua ajalta, jolloin se tulkittiin vielä pitkäpalkojen sukuun. Ruotsinlituruoho on syntynyt hentolituruohon (Arabidopsis thaliana) ja hietalituruohon (Arabidopsis arenosa) risteymänä. Risteymän kromosomisto kahdentui, minkä ansiosta se sai kyvyn suvulliseen lisääntymiseen ja kehittyi omaksi lajikseen. Linnén kasville antama tieteellinen lajinimi suecica ja siitä johdettu suomenkielinen nimi viittaavat ruotsinlituruohon oletettuun syntymämaahan, mutta se lienee vähintään yhtä todennäköisesti suomalainen kasvi. Ruotsinlituruoho kasvaa kyllä Ruotsissakin, mutta siellä se on tulkittu tulokkaaksi. Jos ruotsinlituruoho on syntynyt Suomessa, se olisi maamme perin harvoja endeemisiä eli kotoperäisiä kasveja.

Ruotsinlituruohon erottaminen vanhemmistaan ei aina ole helppoa. Hentolituruohosta sen erottaa ehkä helpoiten ruusukelehtien perusteella: ruotsinlituruohon ruusukelehdet ovat liuskaiset tai isohampaiset, hentolituruohon lähes ehytlaitaiset tai korkeintaan harvaan hampaiset. Hentolituruohon kukat ovat myös pienemmät kuin ruotsinlituruoholla ja puhtaanvalkoiset. Erot näkyvät hedelmäasteellakin, jolloin hentolituruohon varsi on usein haarattomampi ja lidut vain kaksi kertaa peränsä mittaiset. Levinneisyydeltään ja kasvupaikoiltaan kaksikko on hyvin samantapainen, tosin ruotsinlituruoho ei ole samalla lailla kulttuurinsuosija kuin hentlituruoho.

Ruotsinlituruoho ja hietalituruoho puolestaan poikkeavat toisistaan mm. jälkimmäisen toisinaan sinipunertavan värityksen sekä ruusukelehtien syväliuskaisuuden, voimakaskarvaisuuden ja isokokoisen päätöliuskan suhteen. Lisäksi hietalituruohon verholehdet ovat vihreät ja terälehdet tyveä myöten valkoiset. Ruotsinlituruoho kukkii hiukan aikaisemmin. Hietalituruoho on yleinen Perä-Pohjanmaan, Kainuun ja Koillismaan radanvarsilla, vaikka onkin osoittanut yleistymisen merkkejä myös Etelä-Suomen ratapihoilla. Ruotsinlituruoho on Pohjois-Suomessa satunnainen ja hietalituruohoa paljon harvinaisempi.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page