Kuva: Jorma Karjalainen

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio, Jorma Karjalainen. All rights reserved.

Rusonätä

Minuartia rubella

  • Heimo: Kohokkikasvit – Caryophyllaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen mätästävä ruoho. Pääjuuri hento.
  • Korkeus: 3–8 cm. Varret pystyhköjä, niukkahaaraisia, ainakin latvoista (usein kokonaan) nystykarvaisia.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen–punertava, n. 1 cm leveä. Terälehtiä 5, puikeita–vastapuikeita, ehyitä, n. 3 mm pitkiä, verholehtiä lyhempiä. Verholehtiä 5, suippoja, 3-suonisia. Heteitä 10. Emiö yhdislehtinen, 3-vartaloinen, 3-luottinen. Nuput pitkulaisia. Kukat perällisiä, yksin tai muutaman kukan ryhmässä.
  • Lehdet: Vastakkain, ruodittomia, harmahtavan vihreitä. Lapa tasasoukka–suikea, 4–8 mm pitkä, ehytlaitainen, 3–5-suoninen.
  • Hedelmä: Kapea, vihreä, 3-liuskaisesti avautuva, 5–6 mm pitkä kota.
  • Kasvupaikka: Tunturipaljakoissa lumenviipymät, kalliot, soraikot, jyrkänteet. Kalkinvaatija.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.
  • Uhanalaisuus: Vaarantunut.

Rusonätä on Enontekiön suurtuntureitten kasviharvinaisuus, joka kasvaa paljakan soraikoilla ja kallioilla Saanalla, Mallalla ja Kuottuskaidilla. Rusonätä on matala, tiiviisti mätästävä, nystykarvainen ja punertavavartinen. Sen kukkien verholehdet ovat suippoja ja verhiötä lyhyemmät terälehdet leveän- tai vastapuikeita.

Rusonädän lisäksi pohjoisen Suomen paljakoilla kasvaa 2 muuta nätää, lapinnätä (M. biflora) ja tunturinätä (M. stricta). Ne ovat aika lailla toistensa näköisiä, pieniä ja mätästäviä. Niistä lapinnätä muodostaa usein sukulaisiaan laajempia mutta harvempia mättäitä. Sen varsi on nysty- ja hienokarvainen, verholehdet tylppiä ja verhiötä pidemmät terälehdet kapean pitkulaisia. Tiheästi mätästävän tunturinädän varsi on aivan kalju ja sillä on suhteessa huomiota herättävän pitkien kukkavarsien päässä pienet kukat, joiden terälehdet ovat kapean pitkulaisia. Tunturinätä kasvaa hyvin harvinaisena Enontekiön suurtuntureiden paljakan kallioilla ja sorarinteillä. Esiintymiä on ainakin Saanalla, Mallalla ja Toskalharjilla. Lapinnätä on hieman laajimmin levinnyt: sitä tavataan melko yleisesti Enontekiön suurtuntureilla, mutta lisäksi harvinaisena Inarissa ja vielä Keski-Lapin metsävyöhykkeessäkin, Koillismaan pohjoisosiin saakka.

Lumihaarikko (Sagina nivalis) ja tunturihaarikko (S. saginoides) ovat nätiä muistuttavia pieniä, mätästäviä Lapin kohokkikasveja. Helpoiten suvut erottaa hedelmävaiheessa: haarikoiden kota avautuu 4- tai 5-liuskaisesti, nätien kota on 3-liuskainen. Myös norjanarho (Arenaria norvegica) ja tunturiarho (A. pseudofrigida) ovat pienikokoisia pohjoisen kohokkikasveja, mutta koristautuneet kokoonsa nähden suurin, valkoisin kukin. Molemmat ovat perin harvinaisia luonnossamme.

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page