© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Ruusujuuri

Rhodiola rosea

  • Nimi myös: Pohjanruusujuuri
  • Heimo: Maksaruohokasvit – Crassulaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Mätästävä. Juurakko paksu, lähes mukulamainen, ruusuntuoksuinen.
  • Korkeus: 10–35 cm. Varsi koheneva–pysty, haarova.
  • Kukka: Kasvi tav. 2-kotinen. Teriö säteittäinen, keltainen, n. 0,5–1 cm leveä; terälehtiä 4, hedekukissa n. 3,5 mm, emikukissa n. 2,5 mm pitkiä. Verhiö yhdislehtinen, 4-liuskainen, liuskat 2,5 mm pitkiä, keltaisia. Hedekukissa 8 hedettä ja toimimaton emiö, emikukissa 4-lehtinen emiö ja lyhyitä, toimimattomia heteitä. Kukinto tiheä, puolipallomainen viuhko.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodittomia. Alimmat lehdet suomumaisia. Varsilehtien lapa soikea–vastapuikea, teräväkärkinen, tylppähampainen, litteä, kalju, hieman möyheä, sinertävä.
  • Hedelmä: Monisiemeninen tuppilo, joita 4 yhdessä.
  • Kasvupaikka: Tuntureiden joki- ja puronvarret, lumenviipymäpaikat, kallionhyllyt, vyörysoraikot. Myös koristekasvi.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Ruusujuuri on tyypillinen maksaruohokasvi tanakoine varsineen, mehevine lehtineen ja haihtumiselta suojaavine vahapeitteineen. Sen meikäläiset kasvupaikat ovat kuitenkin suhteellisen kosteita: rantatörmiä, lumenviipymiä ja vettä tihkuvia kalliopahtoja. Suomessa ruusujuuri on yleinen vain Luoteis-Enontekiön tuntureilla, niukempana sitä kasvaa muuallakin Käsivarren Lapissa, Utsjoen luoteisilla suurtuntureilla ja Muonionjokivarressa. Eteläisin esiintymä Pudasjärvellä on hyvin erillinen ja niukka.

Ruusujuuri on sisällytetty aiemmin maksaruohojen (Sedum) sukuun, joista se eroaa juurakon suomuisuuden, vallitsevan kaksikotisuuden ja kukkien nelilukuisuuden (4 verho- ja terälehteä, 8 hedettä ja 4 emiä) perusteella. Ruusujuuren tapauksessa kaksikotisuus ja kukkien yksineuvoisuus ei ole ehdotonta: joskus tapaa yksilöitä, joissa on sekä emi- että hedekukkia tai joiden kukista osa on kaksineuvoisia.

Suomenkielisen nimensä, tieteellisen lajinimensä ja vieläpä sukunimensäkin ruusujuuri on saanut halkaistun juurakkonsa ruusuntuoksusta, jota on hyödynnetty entisaikaan paitsi hajusteisiin, myös yrttilääkintään. Venäjällä ruusujuuri on pitkään tunnettu erinomaisena ja monipuolisena rohtona. Euroopassa sen käyttö on ollut vähäistä, kunnes tieto kasvi sukupuolista vireyttä lisäävästä kyvystä tuli yleiseen tietoon. Nykyisin Suomestakin saa monenlaisia ruusujuuresta valmistettuja rohdoksia ja kasvia kaupitellaan ”pohjolan ginseng-juurena”. Tutkimukset ruusujuuren ominaisuuksista ja vaikuttavista aineista jatkuvat, mutta ainakin se on virkistävä ja yleiskuntoa kohentava terveyskasvi. Jos meillä rohdoksi käytettävät ruusujuuret kerättäisiin luonnosta, laji olisi pian hätää kärsimässä. Onneksi ruusujuuren viljely onnistuu helposti Etelä-Suomessakin. Viljelyssä on hyvin erinäköisiä kantoja sen mukaan, mistä osasta ruusuruohon laajaa, koko pohjoisen pallonpuoliskon kattavaa levinneisyysaluetta niiden esivanhemmat ovat.

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page