© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Sammalvarpio

Cassiope hypnoides

  • Nimi myös: Tunturisammalvarpio
  • Lat. synonyymi: Harrimanella hypnoides
  • Heimo: Kanervakasvit – Ericaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen varpu.
  • Korkeus: 5–10 cm. Varsi rento, maanmyötäinen, lyhythaarainen, puutunut.
  • Kukka: Teriö kellomainen, valkoinen, usein punaliuskainen, 4–5 mm pitkä, yhdislehtinen, 5-liuskainen. Verholehtiä 5, punaisia. Heteitä 10. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukat yksittäin lyhyiden haarojen kärjissä, nuokkuvia.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodittomia, varrenmyötäisiä, siirottavakärkisiä, pehmeitä, talvehtivia. Lapa neulasmainen, ehytlaitainen.
  • Hedelmä: Pyöreähkö, 3 mm pitkä kota.
  • Kasvupaikka: Tuntureiden lumenviipymäpaikat, tihkupinnat, puronvarret.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Kanervakasvien suurehkossa heimossa on paljon viileiden ja kylmien alueiden flooraa, kuten tusinan verran lajeja käsittävä varpioiden suku. Suomen Lapin tuntureilla kasvaa kaksi sen edustajaa, sammalvarpio ja liekovarpio (C. tetragona). Sammalvarpio tosin on niin omalaatuinen, että se on nykyisin listataan usein omaan sukuunsa Harrimanella (sukunsa ainoa laji). Lajit eivät olekaan erityisen läheistä sukua toisilleen ja tuskin niitä kukaan toisiinsa tulee sekoittaneeksikaan.

Sammalvarpio on tunturialueella paikoin melko yleinen, mutta siihen ei kukinta-ajan ulkopuolella juuri kiinnitä huomiota. Lajin versot muistuttavat nimensä mukaan sammalta, jopa siinä määrin, että kukkimattomana se maastoutuu täysin tunturin sammalkasvustoon. Oikeat sammalet eivät kuitenkaan koskaan kuki, ja kukkiessaan sammalvarpio on eräs kauneimpia tunturikasvejamme valkeine, suhteellisen kookkaine kukkineen.

Pieni ja hento sammalvarpio on matalakasvuisten niittymäisten paikkojen, purotörmien, pahtojen ja lumimaiden kasvi. Se on jokseenkin yleinen vain Pohjois-Lapissa, mutta eteläisimmät erillisesiintymät ovat sentään Pallas-Ounaksen seudulla ja Saariselällä.

Ennätyskasvi

Kukkimattomana vaatimattoman näköinen sammalvarpio pitää hallussaan jaettua Suomen putkilokasvien korkeusennätystä: se kasvaa maamme korkeimman tunturin Haltin huipulla 1328 metrin korkeudessa seuranaan vain riekonsara ja kivijäkäliä. Vertaa jääleinikki.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page