© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Satokaali

Brassica rapa

  • Alalajit: Peltokaali (ssp. campestris ), Rypsi (ssp. oleifera), Nauris ja Turnipsi eli rehunauris (ssp. rapa)
  • Heimo: Ristikukkaiskasvit – Brassicaceae (Cruciferae)
  • Kasvumuoto: 1- tai 2-vuotinen ruoho. Juuri ohut (ssp. campestris, ssp. oleifera) tai turpea, leveä ja litteä, keltainen–valkoinen (ssp. rapa).
  • Korkeus: 40–100 cm. Varsi kalju–niukkakarvainen.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, keltainen, n. 1 cm leveä, terälehtiä neljä, 6–10 mm pitkiä. Verholehtiä 4. Heteitä 6, joista 4 pitkää ja 2 lyhyttä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu. Auenneet kukat ulottuvat nuppuja ylemmäs.
  • Lehdet: Kierteisesti, alimmat ruodillisia, ruoti siipipalteinen, karvainen, ylemmät lehdet ruodittomia, sepiviä. Lapa kalju, alapinnalta suonia myöten karvainen, tyvilehtien matalaliuskainen–hammaslaitainen, puhtaanvihreä, varsilehtien ehytlaitainen, sinivihreä.
  • Hedelmä: Monisiemeninen, pitkittäin aukeava, 5–6 cm pitkä, siirottava litu, jonka kärjessä tav. 1–1,5 cm pitkä, siemenetön nokka. Lituperä n. 15 mm.
  • Kasvupaikka: Pellot, kasvimaat, myllyt, tienvarret, lastausalueet, kaatopaikat.
  • Kukinta: Kesä–heinä(–elo)kuu.

Peltokaali, rypsi, nauris ja turnipsi kuuluvat kaikki samaan, hyvin monimuotoiseen kasvisukuun Brassica, johon kuuluu myös se viljeltävä kaali (vihanneskaali, B. oleracea), josta valmistetaan mm. se meidän kaikkien herkku, kaalikeitto. Satokaalin alalajeista vain peltokaali (ssp. campestris ) kasvaa Suomessa aidosti luonnonvaraisena. Ennen sotia se oli melko yleinen kasvimaiden rikkaruoho, mutta on nykyisin suuresti harvinaistunut. Rikkakasveihin ei yleensä kiinnitetä suurta huomiota, joten peltokaali sai vähentyä kaikessa hiljaisuudessa ja sen taantumisen syyt jäivät suurelta osin hämärän peittoon. Nykyään sitä tapaa lähinnä syrjäseutujen pihapelloilta ja kasvimailta. Peltokaalin kohtalon jakaa koko joukko vanhanajan rikkaruohoja, jotka ovat vähitellen, mutta ilmeisen peruuttamattomasti hävinneet maaseudun kasvimaailmasta.

Rypsi (ssp. oleifera) on peltokaalia suurempi, tanakampi ja haarovampi öljykasvi. Se lienee lajin viljelymuodoista ensimmäinen, vähintään 4000 vuotta vanha. Viljelyyn ottaminen tai jatkojalostus on tapahtunut kolmella taholla: Intiassa, Kiinassa ja Euroopassa Välimeren oliiviöljyalueen pohjoispuolella. Rypsiä kasvatetaan öljypitoisten siementensä takia viileän ilmaston alueilta tropiikkiin asti. Suomessa viljellään nykyisin lähinnä kevätrypsiä aiemmin vallinneen syysrypsin sijaan. Kukkiva rypsi eroaa lähisukulaisistaan rapsista (B. napus ssp. napus) ja lantusta (B. napus ssp. rapifera) siinä, että jälkimmäiset ovat kauttaaltaan sinivihreitä ja aivan kaljuja. Rypsin kukat ovat myös hieman pienemmät.

Nauris ja turnipsi (ssp. rapa) ovat kaksivuotisia juurikaskasveja, suomalaisille tuttu on myös Kaukoidässä kehitetty lehtivihannes, kiinankaali (ssp. pekingensis). Kasvista on jalostettu myös useita, lehtikaalia vastaavia ja jopa parsakaalimaisia, aasialaisia lehtivihannestyyppejä (mm. pinaattikiinankaali, ssp. chinensis). Rypsi ja nauris ovat melko yleisiä viljelyjäänteitä ja -karkulaisia luonnossamme, esimerkiksi teiden varsilla, jonne siemeniä on karissut autojen kuormasta.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page