© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Siperianunikko

Papaver croceum

  • Heimo: Unikkokasvit – Papaveraceae
  • Kasvumuoto: 2- tai monivuotinen ruoho. Löyhästi mätästävä.
  • Korkeus: 30–40 cm. Varsi lehdetön, ruskehtavakarvainen vana.
  • Kukka: Säteittäinen, 5–6 cm leveä. Terälehtiä 4, keltaisia, joskus kellanpunaisia tai punaisia, harvoin valkoisia. Verholehtiä 2, karisevat kukan avautuessa. Heteitä paljon. Emiö yhdislehtinen, moniluottinen. Kukat yksittäin vanan päässä.
  • Lehdet: Tyviruusukkeena, pitkäruotisia. Lapa parijakoinen, ohut, sinivihreä.
  • Hedelmä: Kapean nuijamainen, 12–21 mm pitkä, kalju tai harvakarvainen kota. Päällä luottilevy, jossa 6-8 luottisädettä.
  • Kasvupaikka: Kedot, tienvarret, täyttö- ja joutomaat. Koristekasvi, melko usein villiytynyt.
  • Kukinta: Kesä–elokuu.

Siperianunikko on suosittu ja kestävä kivikkopuutarhojen koristekasvi, joka on melko usein villiytynyt luontoommekin. Puutarhakaupan piirissä se kulkee usein nimellä Papaver nudicaule, joka on kuitenkin eri laji.

Suurin osa unikon suvun lajeista suosii melko lämmintä ilmastoa, mutta joukkoon mahtuu myös arktisia ja alpiinisia lajeja. Siperianunikon lähisukulaiset elävät Euraasian ja Pohjois-Amerikan kylmissä pohjoisosissa sekä vuoristoissa. Suomen aluetta lähimpänä näitä tunturiunikoita kasvaa Ruotsin Pältsatunturilla Kilpisjärveltä lounaaseen ja Norjan Helliskogenissa, Lyngenvuonon ja Suomen rajan välissä. Villiytyneisiin siperianunikoihin sen sijaan voi törmätä lähes missä tahansa maassamme. Vakiintuneimmat ja elinvoimaisimmat esiintymät ovat yhtäältä Pohjois-, toisaalta Etelä-Suomessa.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page